Ilo ilmanpuhdistuslaitteiden tehosta lasten sairastavuuteen ennenaikaista
Suomalaistutkimus väittää ilmanpuhdistuslaitteiden vähentävän lasten sairastavuutta päiväkodeissa. Saatavilla olevan tiedon perusteella ilo laitteiden tehosta on kuitenkin ollut ennenaikaista. Tutkimusuutisoinnissa tarvittaisiin nykyistä kriittisempää otetta.
Useat mediat ovat uutisoineet suomalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan ilmanpuhdistus päiväkodeissa vähensi lasten sairastavuutta 18%. Tutkimusta ei ole vielä julkaistu eikä vertaisarvioitu, mutta saatavilla olevan tiedon perusteella johtopäätökset on tehty varsin kevein perustein.
Tässä nyt uutisoidussa E3 Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions (E3) -tutkimuksessa oli mukana neljä päiväkotia, jotka toimivat itsensä kontrolliryhminä. Kyseessä ei ollut satunnaistettu tutkimus. Saatavilla olevan tiedon perusteella otoskoko oli vain 56 ja vastausprosentiksi ilmoitettiin 68, jolloin johtopäätökset on tehty 38 vastauksen perusteella. Näin pienessä otoksessa yksikin sairastelukierteessä oleva lapsi voi vaikuttaa tulokseen merkittävästi. Kovin vahvoja johtopäätöksiä ei tällaisesta asetelmasta voida siis tehdä.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun samasta projektista on julkaistu lehdistötiedote ennen tulosten vertaisarviointia ja julkaisua. Kun aiemmalla kertaa tutkimusmenetelmät ja -tulokset myöhemmin julkaistiin, olivat ne niin ylimalkaiset, että niiden tieteellistä merkittävyyttä oli vaikea arvioida. Myös tutkimussuunnitelma on ylimalkainen, että sen perusteella on vaikea arvioida, miten suunnitelmaa on toteutettu.
Tämä herättää kysymyksen, miksi viestinnällä tuloksista pyritään vaikuttamaan julkisuuteen ennen kuin tulokset ovat tieteellisesti vahvistettuja. Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää, että tutkimuksen aineisto, menetelmät ja tulokset ovat avoimesti arvioitavissa. Tällöin myös yleisöllä on mahdollisuus arvioida tulosten luotettavuutta ja merkitystä. Tulokset voi aina julkaista preprint-muodossa. Jos tutkimustuloksilla luodaan mielikuvaa laitteiden toimivuudesta ilman kunnollista näyttöä, voi tämä lisätä vaatimuksia investoinneista, vaikkei kustannushyötysuhdetta ole todennettu.
Tiede ja tutkimus eivät etene yksittäisten tutkimustulosten varassa, vaan uudet havainnot on suhteutettava aiempaan tutkimustietoon. Yksittäinen tutkimus ei voi syrjäyttää vuosikymmenten tutkimusta ilman riittävää tieteellistä perustaa.
Aiemmat tutkimukset eivät ole tuoneet riittävää tieteellistä näyttöä siitä, että ilmanpuhdistuslaitteet vähentäisivät hengitystieinfektioita. Viime vuonna julkaistun systemaattiseen katsauksen mukaan tutkimusnäyttö vaikutuksista on epäselvä, vaikka menetelmät partikkeleita ilmasta vähentävätkin. Katsaus kattoi tutkimukset vuosilta 1970–2022. Sen mukaan tutkimusten laadussa on parannettavaa ja positiivisia tuloksia suosiva julkaisuharha vääristää kuvaa.
Tutkimusten uutisoinnissa painottuu usein positiivinen näyttö. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehtyä selvitystä, jossa todettiin suuri ero koronatartunnoissa ilmanpuhdistusta toteuttavissa kouluissa kontrolleihin verrattuna, on uutisoitu laajasti. Esiin ei ole tuotu niitä kaikkia tutkimuksia, joissa näyttöä ei ole saatu. Esimerkiksi Saksassa tehdyssä tutkimuksesssa, jossa tutkittiin HEPA-suodattimien vaikutusta koronatartuntoihin, oli mukana jopa 10 interventio- ja 22 kontrollipäiväkotia (> 2300 lasta). Tulos oli päinvastainen: kontrollipäiväkodeissa oli vähemmän tartuntoja kuin interventiopäiväkodeissa.
Syyksi, miksi ilmanpuhdistuslaitteiden tehosta ei ole saatu selvää näyttöä, on arveltu sitä, että tartunnat tapahtuvat pääasiassa lähikontaktin, kuten leikin, aikana suoraan kasvokkain tapahtuvan ilmanvaihdon kautta. Hengitettävä ilma ei siis kulje suodattimen läpi ennen lasten välistä ilmanvaihtoa.
Nykyisessä hektisessä mediaympäristössäkin olisi hyvä, jos tiedetoimituksissa pystyttäisiin ottamaan kriittisempi ote tutkimusuutisointiin ja esimerkiksi pyytämään tutkimussuunnitelma ja -aineistot nähtäväksi ennen uutisen julkaisemista. Menetelmien ja tulosten huolellinen arviointi on välttämätöntä uskottavalle tiedeuutisoinnille eikä lehdistötiedotteita tulisi koskaan ottaa annettuna. On hyvä ymmärtää, että jos tutkimuksen otoskoko on noin 50 vastaajaa, tuloksissa on väistämättä epävarmuutta. Pelkkään tiedotteeseen perustuva uutisointi ei voi tarjota luotettavaa kuvaa tutkimuksen tieteellisestä arvosta tai pätevyydestä.
Tutkimusuutisoinnissa tulisi myöskin aina mainita tutkimuksen rahoittaja ja sen tarkoitus. E3-hanke on Business Finlandin ja mukana olevien yritysten rahoittama. Business Finlandin rahoittamissa hankkeissa ensisijaisena tarkoituksena on luoda liiketoimintaa, ei tehdä tieteellistä tutkimusta. Business Finlandin rahoittamien hankkeiden onnistumista mitataan sillä, miten hyvin ne saavat kannattavaa liiketoimintaa aikaan. E3-hankkeen budjetti on 12 miljoonaa euroa ja kesto kaksi ja puoli vuotta. Esimerkiksi ilmanpuhdistimia valmistava Wulff käyttää tutkimusta jo mainonnassaan.
Tutkimustiedon luotettavuus ja avoimuus ovat ensiarvoisen tärkeitä päätöksenteon pohjana. Julkisuudessa esitetyt tutkimustulokset ilman riittävää tieteellistä pohjaa voivat luoda vääristyneen kuvan ilmanpuhdistuslaitteiden tehosta ja johtaa tarpeettomiin investointeihin. Tämän vuoksi tutkimustulokset tulisi aina esittää vasta, kun ne on vertaisarvioitu ja julkaistu asianmukaisissa tieteellisissä kanavissa. Tämänkin jälkeen ne tulee arvioida tarkasti niin aiemman tutkimuksen kuin kustannushyötysuhteenkin näkökulmasta.
