Sähköautoilu on osa ilmastoratkaisua myös maakunnissa

Sähköauto on toimiva vaihtoehto myös maaseudulla, missä ei ole tiheää latausverkostoa. Suomen Ekomodernistien puheenjohtaja, joensuulainen Tea Törmänen ei ole katunut hankintaansa.

14.10.2020 | Liikenne

Kuva: Tea Törmänen

Kuka? Tea Törmänen on Suomen ekomodernistien puheenjohtaja ja Savo-Karjalan Tieteen ja teknologian vihreät ry:n puheenjohtaja.

 

Sähköauto on toimiva vaihtoehto myös maaseudulla, missä ei ole tiheää latausverkostoa. Tea Törmänen muutti tänä vuonna perheineen Joensuuhun, hankki sähköauton, eikä ole katunut valintaansa.

Sähköautojen määrä Suomessa on Traficomin mukaan kasvanut hyvää vauhtia. Kun vuoden 2018 lopussa täyssähköautoja oli rekisteröity 2404 kappaletta, kesäkuun lopussa 2020 luku oli jo 6432. Ladattavien hybridiautojen määrä kasvoi samassa ajassa 13095:stä 33883:een.

Törmäsen perhe oli haaveillut maalle muutosta jo joitakin vuosia, mutta viime maaliskuussa muutto Espoosta takaisin hänen kotipaikkakunnalleen Joensuun lähelle toteutui, kun pääkaupunkiseudun lumeton talvi ja koronakevät siivittivät rohkeutta. Koska miehen työpaikka on 30 kilometrin päässä kaupungin keskustassa, eikä julkinen liikenne toiminut perheen aikataulujen mukaan, tuli auton hankinta ajankohtaiseksi.

“Tavallinen bensa- tai dieselauto ei ollut minulle vaihtoehto lainkaan. Ensin pohdin ladattavia hybridejä ja täyssähköautoja, mutta totesin että lähimpiin laskettelupaikkoihin pääsisi helposti myös täyssähköllä. Päädyin siis etsimään sähköautoa, jonka katolle piti tietenkin saada suksiteline tai suksiboksi. Mitään tilaihmettä emme kaivanneet. Vuosien autottomuus oli opettanut matkustamaan vähin varustein.”

Tea Törmänen kertoo tutkineensa uuden kotiseudun tarkkaan karttasovelluksella ennen muuttoa. Sähköautoilevat ystävät pitivät ladattavaa hybridiä turhana välivaiheena ja suosittelivat siirtymistä suoraan täyssähköön. Ongelmana oli vain se, että auto tarvittiin heti. Sähköautojen kysyntä on Suomessa jo suurempaa kuin tarjonta, ja uusia autoja saa joskus odottaa pitkään.

“Etsin jo käytettyjäkin sähköautoja Ruotsista suomalaisten autoliikkeiden kautta, mutta sitten kävi uskomaton tuuri: soittokierros autoliikkeisiin kannatti ja jonkun muun tilaama auto päätyi meille viidessä päivässä, koska tilaaja oli perunut kaupat.”

Hintakin, hieman alle 20 000 euroa, sopi hyvin Törmäsen perheen budjettiin. 

“Sähköautoa hankkiessa kannattaa hankitahinnan lisäksi huomioida huomattavasti alhaisemmat käyttökustannukset bensa-autoon verrattuna. Tämä on toteutunut meillä erinomaisesti. Kotilatauksella 100 km maksaa noin kaksi euroa, ja autoverokin on pienempi.”

“Kun kerroimme auton hankinnasta, muutama kaveri toivotti tsemppiä tienvarteen, koska sinne tulisimme Pohjois-Karjalassa sähköautoillessamme heidän mukaansa usein jäämään.”

“Viiden kuukauden käyttökokemuksen jälkeen olemme kuitenkin koko porukka täysin autoomme rakastuneita. Auton toimintasäde on valmistajan mukaan 260 kilometriä, mutta kaupunkiajolla pääsee yli 300 kilometriin.”

Lataaminen on ollut Joensuun alueellakin helppoa. Törmäsen puolison työpaikalta löytyy laturi, kuten myös useista marketeista. Haja-asutusalueella kotilataaminen on helpompi järjestää kuin kaupunkien kerrostaloissa.

“Aluksi latasimme autoa ihan tavallisesta ulkopistorasiasta autotallin seinästä auton mukana tulleella matkalaturilla. Illan ja yön aikana ladatessa tälläkin latausratkaisulla autossa on ollut jatkuvasti tarpeeksi virtaa päivittäisiin ajoihin.

Asennutimme kuitenkin autotalliin myös voimavirtapistokkeen ja ostimme siihen sopivan latauskaapelin. Tämä nopeutti lataamista vielä huomattavasti, ja nyt saamme autoon muutamassa tunnissa tarvittavan määrän toimintasädettä. Sama latauskaapeli toimii myös kesänviettopaikassamme, keskellä Naarvan korpea navettarakennuksen voimavirtapistokkeesta ladattaessa.

Mitään erillisiä latausasemia ei tarvitse kotiinsa tai kesämökillensä siis välttämättä edes asentaa.”

Vaikka pienet sähköautot on suunniteltu pääasiassa kaupunkiajoon, Törmänen on ajanut Joensuun ja Espoon välin jo useampaan kertaan sekä eri puolilla Keski-Suomea.

“Pikalatausmahdollisuuden takia sähköautoilu ei ole aiheuttanut taukoja sen enempää mitä pienten lasten kanssa muutenkaan tulisi.”

“Talveksi pistämme suksitelineen katolle ja suuntaamme ainakin Kolille ja Tahkolle, joista molemmista löytyy latauspaikkoja. On toki ihmisiä, joiden ajoprofiileihin sähköauto ei (vielä) sovi, mutta väittäisin että enemmistölle se täälläkin jo sopii.

Julkisista latauspaikoista on Suomen itäosissa vielä paikoin pulaa, mutta onneksi monessa kunnissa tilanteeseen on havahduttu ja viime aikoina latauspisteitä on saatu lisää esimerkiksi Outokumpuun.

Kun julkisten latauspaikkojen määrää saadaan vielä nostettua ja taloyhtiöitä kannustettua tarjoamaan mahdollisuutta kotilataukseen, en näe mitään estettä sille, etteikö liikennettä voitaisi sähköistää myös suurten kaupunkien ulkopuolella.”

Julkisia latauspisteitä on Etelä-Suomen alueella, Jyväskylän eteläpuolella liki 900, keskisessä Suomessa liki 400 ja Pohjois-Suomessa alle sata. Latauspisteitä on eniten kaupungeissa, suurissa taajamissa ja pääteiden varsilla.

Verden toimitus

14.10.2020 0:04

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon