Café Ode: Mikrobien maailma

Kuva: Minea Juntura

Osmo Soininvaara / Verde

Kuka?Mirja Salkinoja-Salonen

Olin vuosia sitten lukenut mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salosen haastattelun, jossa hän mainitsi, että yhtenä syynä hometalo-ongelmaan on se, että tapamme antibakteerisilla puhdistusaineilla homeiden kilpailijat. Tämä oli jäänyt vaivaamaan minua ja niinpä pyysin audienssia kysyäkseni lisää. Puhuimme paljosta bakteerien hyvistä puolista ihmiselle ja bakteereja tuhoavien puhdistusaineiden ja elintarvikkeiden torjunta-aineiden vaikutuksesta ihmisten terveydelle ja päädyimme lopulta myös hometaloihin. Hometalo-ongelma on monitahoinen. Salkinoja-Salonen on löytänyt niistä myös myrkyllisiä aineita. Kuuman kiistanaiheen siitä, kuinka paljon hometalo-oireissa on kyse nosebo-efektistä, hän sivuuttaa osaamisalaansa kuulumattomana.

Mikä? Nosebo

M S-S: Mittasin kerran ihoni bakteerit. Niitä oli minulla neliösenttiä kohden kymmenen miljoonaa.Synnymme immunologisina nollina. Emme osaa tehdä mitään pöpöjä vastaan. Se kaikki tulee syntymän jälkeen, ensin äidiltä ja muilta perheenjäseniltä ja sitten ympäristöstä.Suomalaisilla lajikirjo sekä suolistobakteereissa että ihon bakteereissa on mennyt aika heiveröiseksi, ja se on paha juttu.Ode: Suolistobakteerien merkitykseen on laajalti herätty julkisessa keskustelussa. Sinä siis ennustat, että seuraavaksi aletaan puhua ihon bakteerien tärkeydestä.M S-S:Ne ovat ne ihmisen kaksi tärkeintä bakteeristoa. Ihon bakteerit muodostavat panssarin haitta-aineita ja mikrobeja vastaan.Allergologian professori Tari Haahtela Helsingin yliopistossa aloitti oikein kampanjan, että antakaa lastenne leikkiä kuralätäköissä, älkääkä ottako kenkiä pois sisään tullessa.Ode:Tunnen tuon, mutta olin ymmärtänyt, että kyse on siitä, että lapset tunkevat bakteereja suuhunsa. Nyt sanot, että niitä pitääkin saada iholle.M S-S:Kyllä niitä menee suuhunkin, molemmista on kyse.Ode:Maailman jyrkin raja allergioissa ja astmassa kulkee Suomen itärajalla.M S-S:Ero on jotain kuusin- tai kymmenkertainen.Ode:Aikanaan samanlainen raja oli DDR:n ja Länsi-Saksan välillä.M S-S:Joo, mutta se on hävinnyt.Ode:Turmiolliset läntiset tavat ovat levinneet itäiseen Saksaan. M S-S:Immuunijärjestelmä ei käynnisty ilman näitä ärsykkeitä. Joutuessaan kontaktiin bakteerien kanssa se pistää piikit ulos ja tunnistaa kohteen sekä kirjaa tunnistuksen solun muistiin. Seuraavalla kerralla, kun se havaitsee saman pöpön, josta ei ole aiemmin tullut kipeäksi, se tietää, että tämä on jees. On vaarallista, jos immuunijärjestelmä ei kontaktien puuttuessa käynnisty.Ode:Olen ymmärtänyt, että jos ollaan liian hygienisissä oloissa, immuunijärjestelmä alkaa hyökätä kuviteltuja vihollisia vastaan ja syntyy allergioita.M S-S:Niin, ne on luotu tunnistamaan solun ulkoisia olioita. Jos niitä ei ole, tulee autoimmuunisairauksia. Immuunijärjestelmä hyökkää omia soluja vastaan, koska ei se voi työttömänäkään olla.Vain Suomessa ja Japanissa otetaan kengät pois sisällä. Se on huono tapa immuunijärjestelmän kannalta.Onko ykköstyypin diabeteksen takana bakteeri?M S-S:Meillä on maailmanennätys tyypin 1 diabeteksessä, siis maailmanennätys! Sen yleistyminen on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana.Minä olen veikannut sen puolesta, että yksi, joskaan ei ainoa syy  tyypin 1 diabetekseen ja muutaman muun autoimmuunisairauden yleistymiseen nuorilla on monipuolisten mikrobikontaktien puute lasten ja nuorten kasvuympäristössä.Pidän ainakin yhtenä mahdollisena syyllisenä bacillus cereus -bakteerin tuottamaa myrkkyä, kereulidia. Kereulidi tuhoaa haiman beta-solujen mitokondrioita ja voi lopulta tuhota koko insuliinituotannon.  Kereulidin tuottajabakteerit säilyvät itämiskykyisinä kovassakin kuumennuksessa ja voivat siksi yleistyä elintarvikkeissa, jotka syödään vasta yksi tai useampi päivä kuumennuksen jälkeen.Suomalaiset syövät ruokansa vanhana. Panevat leipänsäkin jääkaappiin. Muualla Euroopassa kukaan ei syö edellisen päivän leipää.Minulla on hyllyssäni asiasta kolme väitöskirjaa. Yhden väitöskirjan mukaan bacillus cereus -bakteeria löytyi paljon leipätuotteista ja jauhoista.Yksi riskitekijä on se, että säilytämme ruokaa liian kauan ennen kuin syömme sen. Kuivaa ruokaa voi säilyttää, mutta ei märkää.Ode:Meidän perheessämme käydään kaupassa joka päivä, koska asumme kantakaupungissa, mutta monet käyvät kaupassa vain kerran viikossa. Lisäksi kauppaketjujen logistiikka on sellainen, että ruualla on pitkä tie tuottajalta kaupan hyllylle.M S-S:Cereus-bakteeria on myös maitotuotteissa. Se kestää hyvin kuumentamista. Tarvitaan kuusi tuntia 94 asteen lämpötilassa ennen kuin elävien bakteerien määrä on pudonnut kymmenesosaan. Sitä ennen ruoka on palanut poroksi. Kun lämpötilaa lasketaan Cereus -bakteeri alkaa lisääntyä heti uudestaan. Muut bakteerit kuolevat kuumennettaessa. Juuri siksi kypsennettyjen ruokien säilyttäminen on vaarallista. Bacillus cereukselle jää paljon elintilaa, kun sen kilpailijat on tapettu. Ne pitävät siellä oikein juhlat. Se kestää hyvin myös säilöntäaineita.Kouluruuissakin on sama ongelma. Perunat kuoritaan jossain Pohjanmaalla ja tuodaan tankeissa tänne niin, että välissä on monta päivää. Kouluihin pitäisi tuoda multaperunoita ja kuoria ja keittää ne paikan päällä, mutta se tulisi kuulemma liian kalliiksi.Suomessa lääkärit uskoivat suomalaisen geeniperimän olevan syynä siihen, että ykköstyypin diabetesta on meillä niin paljon. Tätä tuki havainto 90-luvun alussa Suomeen tulleista somalipakolaisista. Heillä ei ollut juuri lainkaan ykköstyypin diabetesta. Se teoria kaatui, kun havaittiin, että Suomessa syntyneillä somalilapsilla ykköstyypin diabetestä on aivan yhtä paljon kuin muillakin lapsilla. Se johtuu siis olosuhteista, ei geeneistä.Ode:Mennäänpä alkuperäiseen aiheeseen. Sanoit vuosia sitten haastattelussa, että teemme tilaa homeille käyttämällä bakteereja tuhoavia siivousaineita. Bakteerit pitäisivät homeet kurissa.M S-S:Jotkin bakteerit myös elävät symbioosissa homeiden kanssa. Mikrobit ovat toistensa kilpailijoita. Kun hävitämme homeiden kilpailijan, raivaamme niille elintilaa levitä.Ode:Homeitahan meillä on ympäristössämme kaikkialla, eikä niistä valtaosasta ole mitään haittaa. Mikä betonitalon homeessa on niin paljon pahempaa kuin pihalla olevassa homeessa?M S-S:Ihmiset ovat vauhkoja sädesienistä, jotka eivät oikeasti ole sieniä vaan bakteereita. Rakennuksissa ne tuottavat ihmisille terveyshaittoja ja siksi niitä myrkytetään ja ruiskutetaan, mutta kun menet ulos tuohon pihalle, samoja bakteereita löytyy grammaa kohden miljoonia.Otetaan esimerkiksi penicillium ekspansum, joka on tuiki tavallinen home maaperässä. Sitä ei ole pidetty oikein minään[1].  Noin kymmenen vuotta sitten tutkimusryhmämme havaitsi, että nämä homeet muodostavat nesterakkuloita. Ensin luulimme, että niillä on eväspussi mukanaan, mutta se onkin myrkkyase, ilmeisesti muita mikrobeja vastaan. Väkevöity myrkky onkin siinä, ei esimerkiksi homeitiöissä. Näissä rakkuloissa oleva myrkky on todella vahvaa, satoja kertoja tappavampaa pelätty aspergilius -homeen tuottama myrkky.Eristin tätä myrkkyä eräästä Aallon toimistosta, jossa eräs ihminen oli tullut aivan hirveän sairaaksi. Homeista eristetyt pisarat otettiin laboratoriossa talteen tiivistämällä ne maljan kantena toimivaan jäähdytyslevyyn. Niistä mitattiin toksisuus. Ne pisarat olivat sata kertaa myrkyllisempiä kuin jos homeet kasvoivat ulkona. Jostain syystä ne kehittävät siis enemmän myrkkyä sisätiloissa kuin ulkona luonnossa.Nämä myrkkyrakkulat ovat niin isoja, että ne näkee paljaalla silmällä. Voit tulla niitä Aaltoon katsomaan. Minulla on juuri nyt Aallossa näitä homerakkuloita kerättynä eräästä kipeästä koulusta.Ne erittävät myrkkyä, joka estää punasolujen glukoosin oton. Aivot esimerkiksi ovat hyvin herkkiä punasolujen tuomalle hapelle, koska ne käyttävät sitä ihan hirveästi. Kun punasolu ei saa sokeria, se ei pysty tekemään tehtäväänsä ja aivot potevat hapenpuutetta.Homemyrkyt ovat liian isomolekyylistä noustakseen omin voimin ilmaan, eikä sitä siksi löydy hukkaskeräimillä, mutta huoneilman turbulenssit ja vesihöyry yhdessä nostavat ne ilmaan ja kuljettavat keuhkojen kautta kehoon.Suomessa torjutaan homeita ja muita mikrobeja boorilla ja booraksilla ja antibakteerisilla puhdistusaineilla, mutta juuri nämä pahimmat homesienet kestävät niitä. Me suosimme vaarallisia homeita tappamalla niiden kilpailijat. Tämä ekspansum esimerkiksi kasvaa oikein iloisesti ja tuottaa hurjan määrän myrkkyä.THL tutki homeongelmaa homesienten itiöiden kautta. Itiötkin ovat myrkyllisiä, mutta se on todella laimeaa verrattuna tämän nesteen myrkyllisyyteen.Ode:Ilmeisesti THL käytti itiöitä kertomaan, että rakenteissa piilee homeita. Ymmärsinkö oikein, että koneellinen ilmastointi pahentaa asiaa?M S-S:Niin, se pöllyttää tämän myrkyn ilmaan.Ode:Miten suhtaudut väitteisiin, että merkittävä osa hometalo-oireista perustuu nosebo-efektiin?M S-S:Ne asiat kuuluvat papeille ja psykiatreille. Niihin minulla ei ole kantaa. Minä olen luonnontieteilijä, minä tutkin asioita mittaamalla.Ode:Sanoit myös, että kun nämä puhdistusaineet kehotetaan jättämään pinnoille, saamme niitä hengityksen mukana. M S-S:EU:n kemikaalilainsäädännön mukaan kemikaalista on tutkittava myrkyllisyys ihon, suun, silmien ja hengityksen kautta saatuna, lisääntymismyrkyllisyys, syöpävaarallisuus ja herkistyminen.Hengityksen kautta saatavaa myrkyllisyyttä on kallis tutkia, koska siihen tarvitaan koe-eläimiä. Muu onnistuu soluviljelmillä. Näiksi puhdistuskemikaaleiksi on valikoitunut suurimolekyylisiä aineita, jotka eivät höyrysty. Siksi niiden myrkyllisyyttä keuhkoissa ei tarvitse tutkia.Vesihöyryn mukana ne kuitenkin nousevat hengitysilmaan.(Salkinoja-Salonen näytti minulle artikkelia, jossa laboratoriossa laatikon pohjalla on saatu tensinejä nousemaan ilmaan lisäämällä kosteutta.)M S-S:Tässä tutkimuksessa on tutkittu PHMG-nimistä nonionista tensiniä, joka tappoi Koreassa pari sataa äitiä ja vauvaa aiheuttamalla tuhoa keuhkoissa. Sitä myytiin meillä talojen saneeraukseen ja ainakin kymmenen vuotta ruiskutettiin seinien väliin, lattioille ja joka paikkaan.Korean kuolemien jälkeen PHMG on vaihtunut PHMC:ksi, joka on vähän lievempi, mutta vaikuttaa samalla lailla.Koska ne pääsevät vesihöyryn mukana hengitysilmaan, pitäisi niiden hengitysmyrkyllisyys tutkia.Vaikuttaa muuten siltä, että vesihöyry auttaa samalla tavalla myös viruksia leviämään. Siksi hengityssuojaimet ovat tarpeen korona-aikana. Kosteus jää rättiin ja virus sen mukana.Minä olen tehnyt puuvillakankaasta maskeja, jotka aina pesen, koska inhoan kertakäyttökulttuuria. Parasta materiaalia olisivat vauvojen kestovaipoissa käytetty kangas, joka on suunniteltu pidättämän nestettä – ne imevät vettä kolme kertaa oman painonsa verran, selvästi enemmän kuin puuvilla.[1][1]Wikipedian mukaan tämä home on vaarallinen omenasadoille, jotka se herkästi pilaa.Oden kommentti haastattelusta:Valitsin Mirja Salkinoja-Salosen haastateltavaksi, koska pidin mielenkiintoisena hypoteesia, että suosimme haitallisia homeita tuhoamalla niiden kilpailijoita. Salkinoja-Salonen on löytänyt tutkimistaan hometaloista myrkkyä tuottavia homeita ja mitannut niissä suuria myrkkymääriä. Se on selvä fakta. Sekin lienee kiistatonta, että suuri määrä homemyrkkyä tuottaa oireita useimmille. Asiaan perehtyneillä tutkijoilla on kuitenkin suuria erimielisyyksiä siitä, kuinka suuri osa koetuista hometalo-oireista johtuu homeesta ja kuinka paljon nosebo-efektistä.Kati Juva on kirjoittanut Viite ry:n sivuille paljon luetun kirjoituksen Nosebo, tuulimyllyt ja homealtistus, jonka voi lukea tästä.