Kannabiksen kieltolaki hävisi Yhdysvaltojen vaalit – Suomi vasta virittelee keskustelua

15 osavaltiota Yhdysvalloissa on laillistanut kannabiksen tuotannon, myynnin ja vapaan käytön. Presidentinvaalien yhteydessä neljä uutta osavaltiota hyväksyi uuden päihdepolitiikan. Suomessa avoin tutkittuun tietoon perustuva kannabiskeskustelu on vasta alkamassa.

9.11.2020 | Yhteiskunta

Kannabistuoteputiikki Denverissä, Coloradossa. Kuva: Alex Person / Unsplash

New Jerseyn, Etelä-Dakotan, Montanan ja Arizonan osavaltiot liittyivät 11 muun Yhdysvaltain osavaltion seuraan laillistaessaan kannabiksen tuotannon, myynnin ja käytön presidentinvaalien yhteydessä järjestetyssä kansanäänestyksessä.

Vaikka Yhdysvallat on tällä hetkellä erittäin kahtiajakautunut, jako ei tunnu ulottuvan päihdepolitiikkaan. Esimerkiksi Etelä-Dakotassa 61,8 prosenttia äänistä meni Trumpille, joten uusi päihdepolitiikka ei ole vain liberaalien ajama asia.

Vuosikymmeniä kestänyt kieltolaki ja sitä pönkittävä retoriikka on juurruttanut monia kannabikseen liittyviä epätotuuksia ihmisten mieliin ympäri maailman.

Siksi myös Suomessa on tarve yhteiskunnalliselle keskustelulle kannabiksesta. Esimerkiksi Vihreiden puoluekokouksessa hyväksyttiin aloite, jossa vaaditaan kattavaa selvitystä kannabislainsäädännön uudistamisen vaihtoehdoista.

Maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa ihmistä asuu paikoissa, joissa kannabis on laillistettu. Kannabis on myös selvästi käytetyin päihde maissa, joissa se on laitonta, ja sen käyttö kasvaa jatkuvasti, etenkin nuorten keskuudessa.

Tämä tarkoittaa massiivisia globaaleja markkinoita arvoltaan satoja miljardeja euroja.

Noin neljäsosa suomalaisista ja lähes kolmasosa eurooppalaisista on käyttänyt kannabista ainakin kerran elämässään. Vähintään 60 000:lle suomalaiselle käyttö on vähintään kuukausittaista.

Suomessa käytetty kannabis on useimmiten myös kotimaista. Kasvien kasvattaminen on helppoa ja mahdollinen myyntivoitto suurta. Koska toiminta on laitonta, poliisi joutuu puuttumaan niin tuotantoon, myyntiin kuin käyttöönkin, ja niin se puuttuukin – hyvin usein.

Euroopassa noin 70 prosenttia kaikista huumetakavarikoista liittyy kannabikseen ja noin 75 prosenttia laittomien päihteiden käyttörikoksista tulee kannabiksen käytöstä. Vuonna 2014 poliisi takavarikoi pelkästään Suomessa yli 20 000 kannabiskasvia. Kannabiksen saatavuuteen tällä ei ole juurikaan vaikutusta, mutta se vie huomattavan määrän poliisin resursseja.

Laittoman kannabiksen maassa yhteiskunnan verorahoja käytetään ihmisten jahtaamiseen, oikeusprosesseihin ja vangitsemiseen. Kannabis on siis Suomessakin rahareikä, kun joissain muissa maissa se on päinvastoin rahasampo.

Alkoholista ja tupakasta kerätään Suomessa yhteensä noin 2,5 miljardia euroa vuosittain veroja, joilla voidaan mm. rahoittaa terveydenhuoltoa sekä päihdetyötä.

Suomen kokoisessa Coloradon osavaltiossa Yhdysvalloissa kannabisvero tuottaa enemmän tuloja yhteiskunnalle kuin alkoholi ja tupakka yhteensä. Kannabismarkkinat työllistävät siellä myös vähintään epäsuorasti noin 40 000 ihmistä.

Vertailun vuoksi: Suomen hallituksen tavoitteena on luoda 60 000 uutta työpaikkaa.

Kannabiksen kieltolaki on muutakin kuin lainvalvonnan rahareikä. Se ohjaa kasvattajat kasvattamaan vahvempaa kannabista, koska vahvempaa tuotetta voidaan myydä vähemmän yhtä suurella tuotolla, kuten tapahtuu muidenkin kieltolain alaisten päihteiden kohdalla.

Osa kannabiksen myyjistä on myös siirtynyt synteettisiin kannabinoideihin, jotka voivat olla, toisin kuin kannabiksen kukinnot, erittäin addiktoivia sekä tappavia. Vaikka synteettiset kannabinoidit eivät ole sama asia kuin kannabis, vahvempi kannabis voi myös esimerkiksi nostaa valmiiksi alttiiden henkilöiden riskiä sairastua psykoosiin.

Samalla jos lainsäädännössä kannabis rinnastetaan koviin huumeisiin ja jos molempia myyvät samat kauppiaat, kovien huumeiden markkinointi helpottuu. Monissa maissa laiton kannabiskauppa pyritäänkin juuri tämän takia pitämään erillään laittomien kovien huumeiden markkinoista, esimerkiksi katsomalla läpi sormien pienimuotoista kannabiskauppaa.

Jos kannabis olisi sääntelyn alainen tuote, valtio voisi valvoa vaikuttavien aineiden pitoisuuksia, jotka voitaisiin myös tuoda esille tuotepakkausten merkinnöissä. Laillisen tuotteen ostamiselle voitaisiin myös asettaa ikäraja, esimerkiksi 20 vuotta.

Nyt 15-vuotiaan suomalaisnuoren voi olla helpompi ostaa kannabista kuin olutta, sillä myyjät eivät valvo ikärajoja muuten kuin ehkä hyvästä tahdostaan. Sen ikäisten nuorten hermoston kehitykselle kannabiksen käytöstä on haittaa.

Kannabiksen laillistaminen, sääntely ja verotus on yhteiskunnalle ohjien ottamista omiin käsiin, ei luovuttamista.

Merkkejä toisenlaisesta päihdepolitiikasta on ollut jo nähtävissä, kun Suomen eduskunnalle luovutettiin 5. marraskuuta kansalaisaloite, jossa vaaditaan kannabiksen dekriminalisaatiota.

Kansalaisaloite ei vaadi Yhdysvaltojen osavaltioiden tapaisia laillisia markkinoita, eli kannabiksen tuottaminen ja myyminen säilyisivät edelleen laittomina. Henkilökohtainen käyttö ja sitä varten tapahtuva kasvattaminen kuitenkin poistettaisiin rikoslaista.

Kansalaisaloitteen vaatimat muutokset lainsäädäntöön ovat pieni muutos parempaan suuntaan. Aloite lopettaisi käyttäjien turhan jahtaamisen ja alentaisi kynnystä hakea apua ongelmakäyttöön.

Kannabiksen dekriminalisaatio ei kuitenkaan anna valtiolle tarpeeksi tapoja puuttua kannabiksen mahdollisiin haittoihin. Vain laillistaminen tekee valtiolle mahdolliseksi valvoa tuotannon laatua, seurata kannabiksen vahvuutta ja säännellä mm. myynnin ikärajojen kunnollista toimeenpanoa sekä verottamista.

Keskustelun arvoista olisi myös pohtia kaikkien laittomien päihteiden käytön dekriminalisaatiota, kuten THL:n asiantuntijat ovat kannattaneet.

Oregonin osavaltiossa äänestettiin presidentinvaalien yhteydessä kaikkien huumeiden dekriminalisaatiosta. Osavaltion uuden lain mukaan henkilökohtaisesta käytöstä voidaan antaa maksimissaan 100 dollarin sakot (edellisen mahdollisesti tuhansien dollarien ja vankilareissun sijaan).

On myös mahdollista välttää sakko käymällä hoidon tarpeen arvioinnissa. Kaikki tähän liittyvät hoidot kustannetaan osavaltion saamista kannabisveroista.

Muualla maailmassa käyttöön otetut eteenpäinkatsovat päihdelainsäädännön ratkaisut ovat Suomelle varteenotettavia malleja. Kannabiksen laillistaminen ja kaikkien laittomien päihteiden käytön dekriminalisaatio voisivat ratkaista monia yksilöiden sekä yhteiskunnan kohtaamia huumeongelmia.

Näistä asioista on syytä käydä avoimempaa tutkittuun tietoon perustuvaa yhteiskunnallista keskustelua ja Suomen valtion velvollisuudeksi voi nähdä teettää asiasta puolueettomia selvityksiä.

 

 

Korjaus 14.11.2020 klo 13.20 – Selvennetty eroa kannabiksen ja synteettisten kannabinoidien välillä

Coel Thomas
Kirjoittaja on sosiologian maisteri ja ajatuspaja Vision tutkija

9.11.2020 11:43

0 kommenttia

Lähetä kommentti