Ulosotto tuottaa lamauttavan köyhyysloukun

Jos velkoja on ulosotossa, nettoansioista menee ulosottoon kolmas osa. Ulosotossa on kuitenkin noin 700 euron suojaosuus, jota pienempiä tuloja ei ulosmitata. Suojaosuuden antama helpotus leikataan tulojen kasvaessa pois sillä, että ulosmittaus on 2/3 suojaosuuden ylittävistä nettoansioista kaksinkertaiseen suojaosuuteen saakka ja siitä eteenpäin 1/3.

Työmarkkinatukea ei kuitenkaan voida ulosmitata. Tästä seuraa kummallinen tilanne.

Oletetaan, että ulosotossa oleva saa osa-aikaisesta työstä palkkaa 700 euroa ja palkan lisäksi soviteltua työmarkkinatukea ja asumistukea. Hänelle tarjotaan lisätunteja, jotka nostaisivat hänen palkkansa 1000 euroon kuussa. Miten tämä vaikuttaisi hänen käteen jääviin tuloihinsa?

Palkanlisäyksestä menisi ulosmittaukseen 200 €, työmarkkinatuki alenisi 150 euroa ja asumistuki alenisi 50,10 €/kk. Nämä vähennykset tekisivät yhteensä 400,10 €/kk.

300€:n palkankorotus tuottaisi siis tappiota 100,10 €.

Laskelma ei ole aivan tarkka, koska siitä puuttuu verotus, joka toisaalta syö rahaa tulon lisäyksestä, toisaalta pienentää ulosmittausta. Verotus pienentää tappiota tilanteesta riippuen noin kymmenellä eurolla.

Joku voi sanoa, ettei kyse ole tappiosta, koska velka kuitenkin lyhenee. Monilla ulosottovelka on tuloihin nähden niin suuri ja kasvaa niin paljon korkoa, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia saada sitä elinaikanaan maksetuksi, joten aivan sama.

Vaikka velan maksaminen pois olisi jollain aikavälillä realistista, siinä välissäkin pitäisi syödä. Käteen jäävän tulon pienenemiseen ei köyhällä ole varaa.

Tietysti voi yrittää päästä velkasaneeraukseen, mutta silloin pitäisi olla säännöllisiä tuloja. Jos on nuorena velkaantunut ”kevytmielisesti”, velkoja on vaikea saada anteeksi.

Esimerkkitapauksemme ei kannata eikä hän oikeastaan edes voi ottaa vastaan tarjottua 300 euron lisäansiota. Hän pääsee suunnilleen omilleen vasta, kun  palkka nousee 1800 euroon kuussa. Vasta sitä suuremmista tuloista jää jotain myös itselle.

Ulosotossa on noin puoli miljoonaa suomalaista. Tähän tilanteeseen voi johtua hyvin erilaisista syistä, myös silkkaa huonoa onnea. Heistä vain pieni osa on kuvatun kaltaisessa tuloloukussa, mutta jokainen on liikaa.

Kukaan ei hyödy siitä, että ihmisiä pakotetaan toimettomuuteen. Sen lopettamisen vaikutus työllisyyteen voisi olla suurempi kuin eläkeputken poiston.

Kuka tällaisia sääntöjä keksii? Jotenkin tämä haiskahtaa oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön huonolta yhteistyöltä.

Yhdysvalloissa on toisin

Yhdysvalloissa pienituloinen – tulot alle mediaanitulojen – voi päästä kokonaan vapaaksi veloistaan henkilökohtaisen konkurssin kautta maksamatta mitään. Kapitalismi ei ole tähän kaatunut.

Käytäntö ei ole niin antelias miltä se kuulostaa. Näillä säännöillä pienituloisten on vaikea saada lainaa. Se taas ei ehkä ole huono asia. Aikanaan edistyksellinen osuuskauppaliike otti periaatteekseen, ettei velaksi myydä. Tällä ei haluttu suojautua luottotappioilta vaan suojella asiakkaita velkaantumiselta.

Joskus ihmisiä pitää suojella itseltään. Olisi vain hyvä, jos pikavippifirmat eivät uskaltaisi lainata maksukyvyttömille.

Nälkään ei Suomessa kuolisi, vaikka ei pikavippiä saisi. Ruokaan saa rahaa saa fattasta. Lomamatkaan sitä ei saa eikä merkkivaatteisiin.

Euroopassa ei ole haluttu mennä Yhdysvaltain malliin, koska pelätään, että joku sellainen lainaa köyhälle kuitenkin antaa, jolla on keinot saataviensa perintään, ja köyhän tilanne vain pahenisi.

Ymmärrän ongelman Italiassa, mutta emme me Suomessa kai sentään prätkäjengien ehdoilla lakeja säädä?

Ongelmaan on herätty muuallakin: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on käynnistänyt yhdessä Palkansaajien tutkimuslaitoksen kanssa tutkimuksen ulosottovelan ja sosiaaliturvan vaikutuksesta työn tarjontaan.

Tieto Yhdysvaltain vapaamielisestä käytännöstä velkojen mitätöinnissä on peräisin Ohto Kanniselta Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Korjaus 11.11.2020 klo 12.44 – Tarkennettu asumistukeen liittyviä laskelmia. Korjattu ingressin käteen jäävien tulojen määritelmää.

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.