Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan luovuutta ja sopeutumiskykyä

Jos työntekijä on luovasti ja sosiaalisesti älykäs, ja työpaikalla kykyä sopeutua toimintaympäristön muutoksiin, kummankin edellytykset pärjätä työmarkkinoilla ovat todennäköisesti hyvät jatkossakin. Tähän tulokseen on tullut Työterveyslaitos, joka pohtii Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -raportissaan, miten työstä syntyy hyvinvointia myös tulevaisuudessa.
Kuva: chokniti / Vecteezy

Työelämä tulee muuttumaan Työterveyslaitoksen mukaan etenkin teknologian muutoksen, ikääntyvän ja monipuolistuvan työväestön, ilmastonmuutoksen ja ajattelu- ja toimintatapojen muutoksen myötä. 

Kehittyvällä teknologialla tullaan lähivuosina korvaamaan yhä enemmän työtä, mutta samalla uusi teknologia ja tekoälyn sovellukset luovat uusia työpaikkoja.

Tekoälyn kehittämisessä suurin lisäarvo saadaan siitä, että kehittämistä ohjaa ensisijaisesti pyrkimys tukea ja täydentää ihmisten omaa toimintaa siirtämällä koneelle ne tehtävät, joissa kone on ihmistä parempi. Tässä muutoksessa luovan ja sosiaalisen älykkyyden kehittäminen on ihmisen paras turva työn säilyttämiseen”, vuoden lopussa julkaistussa raportissa todetaan.

Luovuutta mukautua uusiin töihin ja työn vaatimuksiin tarvitaan, sillä työurat etsivät uusia muotoja ja moninaistuvat. Työelämän jatkuvan muutoksen vuoksi osaaminen on pidettävä ajan tasalla.

Uuden oppimiseen tarvitaan joustavaakoulutusta kaiken ikäisille ja uusia toimintamalleja, jotta päivittämisen tarve ei johtaisi työttömyyteen tai synnyttäisi psyykkistä kuormitusta.

Ilmastonmuutos vaatii sopeutumaan

Työterveyslaitoksen raportin mukaan teknologisen kehityksen ohella myös ilmastonmuutos tulee muuttamaan työelämää ja työmarkkinoita. Luovuutta muutoksen kohtaamiseen ja siihen sopeutumiseen vaaditaan paitsi yksittäisiltä työntekijöiltä, myös organisaatioilta.

Ilmastonmuutos edellyttää työpaikoilta resilienssiä eli kykyä selviytyä, sopeutua, oppia ja uudistaa toimintaa toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Jotta kestävä vihreä talous voi toteutua, tarvitaan käytännön muutoksia palvelu- ja tuotantoprosesseihin ja työtoimintaan sekä uuden osaamisen kehittämistä”, raportti kertoo.

Ilmastonmuutosta voidaan hilliltä monin tavoin, esimerkiksi yhteiskäytössä olevilla muunnettavilla ja energiatehokkaillatyötiloilla. Yleistyvät sään ääri-ilmiöt, lämpökuormittuminen ja toisaalta talvien nollakelit vaikuttavat etenkin ulkona tehtäviin fyysisiin töihin, mutta ympäristöolojen muutos voi vaikuttaa myös psyykkisesti riippumatta työpaikasta ja toimenkuvasta.

Ylikuumentuva elämä

Työelämän muutos ja muutokseen varautuminen aiheuttaa monenlaisia paineita. Tästä syystä työelämä ja sitä kautta ihmisten elämä ylipäätään on vaarassa kuormittua ja kuumentua liikaa.

Itsensä kehittäminen tulee olemaan jatkossa yhä kiinteämpi osa työelämää. Työntekijän vastuut kasvavat ja paineet olla päivitetty ja tuloskuntoinen yleistyvät entisestään. Työterveyslaitoksen raportti muistuttaa, että tämä voi koetella jaksamista.

Yhteisöjen psykologisen turvallisuuden ja sitä tukevien rakenteiden vahvistaminen on keskeistä, jotta työikäisten psyykkisellä hyvinvoinnilla olisi vankka pohja eivätkä mielenterveyden ongelmat entisestään lisääntyisi”, raportti toteaa.

Osaamisen ja jaksamisen ylläpito ei ole vain työntekijän itsensä tehtävä, vaan raportin mukaan organisaatioiden tulee pitää huolta työnohjauksesta, mentoroinnista, koulutuksesta ja toimenkuvien kehittämisestä.

Työelämää muuttaa lisäksi ikääntyvän ja ulkomaalaistaustaisen työväestön osuuden kasvu. Samaan aikaan nuorempien työntekijöiden määrä tulee vähenemään. Siksi työpaikoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen.

Yhteiskunnan ja työpaikkojen käytännöt sekä asenneilmapiiri on saatava tukemaan entistä paremmin kulttuuris-etnistä monimuotoisuutta, jotta Suomeen halutaan sekä tulla että jäädä ja jotta maahanmuutto saadaan hyödynnettyä työmarkkinoilla”, Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -raportti toteaa.

Heikki Savola / Verde

18.1.2021 20:30

0 kommenttia

Lähetä kommentti