Suo-ojituksien tuki loppuu 2023 – alkaako kaivurien loppukiri?

Suomessa tarjotaan edelleen tukea soiden kunnostusojituksille, vaikka samaan aikaan ennallistetaan ojitettuja soita. Kiistanalainen tuki on kuitenkin loppumassa vuonna 2023, ja nyt etsitään uusia keinoja suometsien hoitoon. Vesiensuojelu on jatkossa otettava paremmin huomioon niin, että metsistä valuisi ravinteita vesistöihin mahdollisimman vähän.
Lammenrahkan suo Nousiaisissa ja Maskussa. Kuva: J. Albert Vallunen / CC BY-SA 3.0

Turvemaiden ojitusten kultakausi oli 1960-ja 70-luvuilla ja ojat ovat pääosin tulleet kunnostusikään. Tähän asti kunnostusojituksia on kirittänyt paitsi toive paremmasta puuntuotosta myös kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemeran tuet. Järjestelmä ja tukirahojen jako ojituksiin on päätetty lopettaa 2023. 

Ennen ojittamattomien alueiden uudisojituksien tuki loppui jo 1990-luvulla.

Ravinteita valuu vuosikymmeniä uudisojituksen jälkeen, vaikkei alueella tehtäisi mitään. Jokainen kunnostusojitus, hakkuu, maanmuokkaus, lannoitus ovat lisä tämän kuormituksen päälle. Suometsiä kunnostusojitetaan yhä noin 25 000 hehtaaria vuodessa, vaikka huippuvuosista onkin tultu alaspäin. Kemera-tukia maksetaan suometsien kunnostukseen vuosittain noin viisi miljoonaa euroa.

Soiden ennallistaminen puolestaan eteni viime vuonna Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa. Soita ennallistettiin suojelualueille noin 3 300 hehtaaria, josta Helmin rahoitus kattoi puolet. Tavoitteena on ennallistaa vuosina 2020-23 arviolta 15 000 hehtaaria suota.

Yhteensä on Suomeen kaivettu ojia määrä, joka kilometreinä vastaa kahta edestakaista matkaa Maasta Kuuhun. Suometsien kasvua on vauhditettu ojituksin erityisesti Pohjanmaan ja Kainuun alueilla. Tämä näkyy typen ja hiilen kuormituksen kasvuna Perämereen laskevissa joissa. Ruotsin puolella kuormitus on pienempi, koska metsiä ei ole ojitettu.

Muitakin menetelmiä kuin ojankaivu

Metsäneuvos Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä päättelee, että tieto tuen loppumisesta voi lisätä kunnostusojituksia. Hän kuitenkin arvelee, ettei määrä kasva merkittävästi, esimerkiksi kaksin- tai kolminkertaiseksi.

Kemeran tilalle sorvataan uutta metsätalouden kannustinjärjestelmää. Riissasen mukaan suometsätalouden hoito on uudistuksen suurimpia muutoksia.

”Lähtökohtana on, että metsän vesitaloutta voi ylläpitää muutenkin kuin ojankaivulla.”

Uutta metsätalouden kannustinjärjestelmää pohtinut työryhmä esittää, että avustusta voi hakea suometsän hoidon suunnitteluun ja osin toteutukseen. Vesiensuojelun ja luonnonhoidon toimet ovat pakollisia.

 ”Suunnitelman toteuttamiseksi voidaan käyttää useita eri työmenetelmiä kuten terveyslannoitus, jatkuva kasvatus, uudishakkuut. Suunnitelmaan voi sisältyä myös kunnostusojitus, mutta sen toteutukseen tukirahaa ei heru kuten nykyään.”

Tuen saamiseksi olisi tehtävä suometsän hoitosuunnitelma, jonka laatijalta edellytettäisiin erityisosaamista. Sitä voisi hankkia esimerkiksi näyttötutkinnon avulla.

Tehoavatko uudet työkalut?

Johtava tutkija Mika Nieminen Luonnonvarakeskus Lukesta pitää hyvänä, että ojituksia suitsitaan. Ovathan suometsien pahimpia kuormituslähteitä ojitukset ja avohakkuut.

Työryhmän keinovalikoimasta tehokkaimpana Nieminen pitää jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Puusto haihduttaa vettä, jolloin ojituksia tarvitaan vähemmän.

Muiden vesiensuojelumenetelmien tehosta Nieminen ei ole yhtä vakuuttunut.

”Kiintoainesta niillä saadaan jonkin verran talteen, mutta muuten ne ovat aika tehottomia suometsien päästöjen vähentäjinä.”


Kuvituskuvan lisenssi

Marja Paavilainen

Kirjoittaja on ympäristöasioista kiinnostunut toimittaja

22.2.2021 18:48

0 kommenttia

Lähetä kommentti