Kasvu- ja kuiviketurpeelle on vaikea löytää vaihtoehtoja nopeasti

Turpeen käyttö energiaksi vähenee kovaa vauhtia. Kasvihuoneet ja taimituotanto tarvitsevat kuitenkin edelleen kasvuturvetta ja karjatilat kuiviketta. Ympäristövaikutusten vuoksi turpeelle etsitään nyt korvikkeita, mutta työ on vielä pahasti kesken, kirjoittaa Simo Räty.

29.3.2021 | Puheenvuoro

Turvetta käytetään kuivikkeena navetoissa ja kanaloissa. Kuva: Simo Räty

Energiaturpeen tuotanto vähenee tulevaisuudessa. Sen veroedun pienennys vaikutti suoraan markkinoihin – uutta biomassaa ollaan haettu kattiloihin ja suunnitelmia turpeen poltto-osuuden vähentämiseen tehdään.

Nyt energiaturpeen korvaajaa etsitään muista bioraaka-aineista, teollisuuden prosessien hukkalämmön keräyksestä, energiakaivoista ja monista muista.

Energiaturpeen käytön merkittävällä vähentymisellä on suuria vaikutuksia alkutuotantoon. Kasvihuoneet ja taimituotanto tarvitsevat kasvuturvetta ja karjatilat kuiviketurvetta.

Kasvu- ja kuiviketurvetta tehdään suon pintaosista samalla, kun syvempiä kerroksia nostetaan polttoon. Energiaturpeen noston väheneminen nostaa kasvu-ja kuiviketurpeen noston kustannuksia ja sitä kautta hintaa markkinoilla ja samalla tarjonta markkinoilla tulee vähenemään.

On tärkeää varmistaa, etteivät kotimaisen ruoantuotannon edellytykset heikkene turpeenpolton vähetessä.

Kasvuturve on tärkeä tuotannontekijä kotimaiselle taimi- ja kasvihuonetuotannolle. Kasvuturve on turvallinen ja kohtuullisen ympäristöturvallinen vaihtoehto esimerkiksi kivipohjaisiin kasvutuotteisiin verrattuna.

Markkinoilla ei tällä hetkellä ole juuri soveltuvia korvaavia tuotteita kasvuturpeelle

Kuiviketurve puolestaan on tärkeä etenkin siipikarjatuotannolle, sillä hyvälaatuinen kuiviketurve auttaa hallitsemaan eläintauteja ja ylläpitää hyvää eläinterveyttä.

Myös nautasektorille kuiviketurve on tärkeä tuotantopanos, jolla on hyviä vaikutuksia utareterveyteen, eläinten hyvinvointiin ja terveyteen.

Ympäristöhaitat koskevat kaikkea turpeennostoa

Niin tärkeitä kuin kasvu- ja kuiviketurve ovatkin, ei niiden ympäristövaikutuksilta voi sulkea silmiä.

Kasvu- ja kuiviketurpeen noston päästöt ovat energiaturpeen luokkaa ja niiden tuotanto tuhoaa suoluonnon peruuttamattomasti sekä samentaa vesistöjä.

Uusia ratkaisuja turpeen korvaamiseksi tarvitaan paitsi ympäristösyistä, myös siksi, että ilmastonmuutos lisää sadantaa, mikä hankaloittaa etenkin kuiviketurpeen nostoa. Monena aikaisempana sateisena vuonna kuiviketurpeen saatavuus on ollut heikkoa tai sen laatu on vaihdellut paljon.

Lyhyellä aikavälillä ratkaisu voi olla jonkintyyppinen tuki kasvu- ja kuiviketurpeen nostolle, jotta pahimmilta markkinahäiriöiltä säästytään ja alkutuotannon tarpeet saadaan tyydytettyä.

Tuen ei kuitenkaan tulisi ohjautua energiaturpeen nostoon.

Kasveille vesiviljelyä, karjalle kutteria

Rohkaisevia esimerkkejä kasvu- ja kuiviketurpeen korvaajiksi on jo.

Maailmalla kasvintuotannossa käytetään vesiviljelyä ja kasvualustana muun muassa rahkasammalta. Esimerkiksi Britannia pyrkii eroon turpeesta kasvualustoissa vuoteen 2030 mennessä.

Eläinten kuivikkeena puolestaan voi turpeen sijaan käyttää kutteria, sahanpurua, olkea, hiekkaa, ruokohelpiä ja hamppua. Luonnonvarakeskus tutkii parhaillaan, voisiko turvetta korvata järviruo’olla tai vehnän kuorijakeella.

On tärkeää, että uudet materiaalit ovat hygienia- ja muilta ominaisuuksiltaan vähintään edeltäjiensä veroisia.

Kasvu- ja kuiviketurpeen vaihtoehtojen etsimiseen tarvitaan panostuksia tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Turpeen korvaajien ympäristövaikutukset on selvitettävä tarkasti.

Lisäksi on varmistettava turvetuottajien toimeentulo ja tuettava heitä siirtymään uusiin elinkeinoihin investointituilla ja koulutuksella.

Voi toki olla, että keskipitkälläkin aikavälillä kasvu- ja kuiviketurvetta edelleen tarvitaan – tällöin tulee huolehtia tuotannon haitallisten ympäristövaikutusten pienentämisestä.

Vihreät ovat monesti vaatineet kotimaiselle tuotannolle tiukkoja tuotantokriteereitä. Tällöin on myös huolehdittava, että vaadittujen ehtojen noudattaminen on kohtuuden rajoissa mahdollista.

Alkutuotantoa ei saa jättää yksin tämän haasteen kanssa.

Simo Räty
Kirjoittaja on emolehmätuottaja ja Savo-Karjalan vihreiden puheenjohtaja

29.3.2021 8:10

0 kommenttia

Lähetä kommentti