Bikinipakkoa yritetään poistaa – naisten urheilussa vaatetus vie huomion urheilusuorituksesta

Rantakäsipallon bikinipakko nousi Norjassa otsikoihin kaksi vuotta sitten kun maajoukkueen miehistä ja naisista julkaistiin kuvat.  Naiset olivat pakollisessa EM-kisa-asussa eli bikineissä ja miehet hihattomassa paidassa ja shortseissa.

Euroopan käsipalloliitto on nyt hyväksynyt norjalaisten ehdotuksen peliasumuunnoksesta ja vie sen edelleen kansainväliselle kattojärjestölle. Tähän asti on ollut voimassa esimerkiksi sääntö, jonka mukaan bikinihousujen sivut saavat olla korkeintaan 10 cm korkeat.

Yliopistonlehtori Marja Kokkonen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta tervehtii kehitystä ilolla.

”Olen vuosikausia näyttänyt valmentajille ja opiskelijoille lehtikuvia, joissa urheilusuorituksia kuvitetaan näillä bikineillä tai vastaavalla paljaalla pinnalla. Kaikkien sukupuolien pitäisi saada pukeutua kuten itse haluavat.”

Kokkonen ymmärtää, että joissain lajeissa pukeutumista on säädeltävä esimerkiksi loukkaantumisvaaran vuoksi ja vaatetuksen pitää tukea urheilusuoritusta.

”Mutta kenen etu ovat nämä nykyiset säännöt? Mitä viestii naisurheilijoiden arvostuksesta, että nimenomaan useimmiten heidän urheilusuoritukseltaan viedään huomio ulkonäköön?”

Kokkosella on kokemusta sekä miehistä että naisista, jotka kokevat kilpa-asut ahdistavina. Hetkellä, jolloin urheilijan pitäisi keskittyä huippusuoritukseen, ei pitäisi joutua murehtimaan liian lyhyitä tai tiukkoja asuja.

”Tämä on erityisen huolestuttavaa lasten ja nuorten kohdalla. Onneksi on jo saatu joitain sääntöuudistuksia, joilla esimerkiksi alle 12-vuotiailta kielletään meikkaaminen kilpailuihin.”

Suomen voimisteluliitossa on osana vastuullista voimistelukulttuuria kielletty kisoissa meikkaaminen alle 12-vuotiailta ja erityisten hiusvärien käyttö kaikenikäisiltä.

Urheilijoiden ulkonäköä seurataan mediassa ja sosiaalisessa mediassa kommentit voivat olla tylyjä.

Jyväskylän yliopiston sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihun tutkimuksessa kävi ilmi, että nuorista naisurheilijoista 40 prosenttia yritti pudottaa painoaan ja 15 prosenttia kärsi syömishäiriöistä.

Energiavaje voi vaikuttaa muun muassa kuukautiskiertoon. Tutkimukseen osallistui yli 900 vastaajaa.

Kokkosen mielestä on selvää, että monessa lajissa vaatetus aiheuttaa ulkonäköpaineita ja urheilijat voivat ajautua laihdutuskierteeseen, vaikka se ei parantaisi suorituksia.  Asiaan pitäisi puuttua nyt monella tasolla.

”Jokaisen lajin sisällä pitäisi keskustella vaatetuksesta, siitä ovatko säännöt erilaiset miehillä ja naisilla ja miksi on näin.”

”Vanhempien pitäisi myös miettiä, millaisiin vaatteisiin he pukevat nuoret urheilijat.”

Kokkonen penää vastuuta myös medialta. Urheilujuttujen kuvitus on usein liian myyvää ja suorastaan pornahtavaa. Urheilusuoritukset saattavat jäädä taka-alalle.

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.