Tiede ja kulttuuri ovat ahdingossa – voisivatko lahjoitukset olla verotuksessa vähennyskelpoisia?

Veikkausvoittovarojen väheneminen heikentää kulttuuri- ja tiederahoitusta. Lisäksi koronavuosi on merkinnyt etenkin kulttuurille vaikeuksia, kun tapahtumat on kielletty ja salit kiinni. Olisiko lahjoitusten verovähennysoikeudesta pelastajaksi?

6.5.2021 | Pääkirjoitus

Kuva: Erik Mclean / Unsplash

Erkki Liikasen johtama entisten ministerien työryhmä esitti helmikuussa, että veikkausvoittovarat siirrettäisiin vuodesta 2024 alkaen valtion budjettiin ja valtio rahoittaisi suoraan budjetistaan niitä kohteita, joita nyt rahoitetaan veikkausvoittorahoista.

Syynä tähän oli havainto, että veikkausvoittorahat ovat veren tahrimia. Rahapelituotoista puolet tulee peliriippuvaisilta.

Tämäkin on ilmeisesti aliarviointi, sillä luku perustuu pelaajien haastatteluihin. Vastaavilla kyselyillä saadaan esille vain vähän alkoholiongelmaisia ja vain kolmannes Suomessa myydystä alkoholista ylipäänsä juodaan.

Peliongelmainen ei mielellään tunnusta ongelmaansa muille eikä aina itselleenkään. Lottokansa ei ehkä ole peliriippuvaista, mutta pienituloisia hekin ovat.

Kulttuurialan järjestöt kannattivat kytkennän irrottamista, sosiaali- ja terveysalan järjestöt haluavat säilyttää sen. He laskevat, että veikkausvoittorahat ovat halvempaa rahaa, joka ei kilpaile valtion budjetissa muiden hyvien tarkoitusten kanssa.

Siinä ne laskevat väärin. Veikkaus on puuttumassa ongelmapelaamiseen pakollisella tunnistautumisella. Tuotto voi vähentyä paljon, kun rahansa lauantai-illan huumassa menettänyt voi sunnuntaiaamuna kieltää pelaamisen itseltään.

Järjestöjen kannalta niiden rahoituksen ja rahapelituottojen välinen kytkentä olisi pitänyt katkaista aikaisemmin, silloin kun pelituotot olivat huipussaan.

Veikkauksen tuotot ovat jo pienentyneet yli 300 miljoonalla eurolla vuodessa, eikä tällä ole mitään tekemistä Liikasen työryhmän kanssa.

Hallitus ei paikannut tätä kehysriihessä kokonaan, koska tärkeämpiäkin menoreikiä oli, kuten olemme saaneet uutisista lukea. Niinpä leikkaukset kohdistuivat tieteeseen ja tutkimukseen, koska muuten olisi jouduttu leikkaamaan urheilusta.

Kannattaa huomata, että Veikkauksen voittovarat luetaan verotukseksi niin kuin Alkon voittokin. Jos tämän hyvin haitallisen ja epäsosiaalisen veron tuotto laskee ja se kompensoidaan nostamalla jotain vähemmän haitallista veroa, verotus ei ole noussut mutta verotuksen haitat ovat pienentyneet.

Pitäisi löytää keino turvata kulttuurin ja tieteen rahoitus, kun hallituksella näyttää olevan tärkeämpiäkin menoja rahoitettavanaan.

On esitetty, että tieteelle ja kulttuurilla annetut yksityiset lahjoitukset voisi vähentää verotuksessa, kuten monissa maissa voi. Jo nyt suoraan yliopistoille annettavat rahoitukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, mutta eivät muut lahjoitukset.

Suomessa on merkittäviä yleishyödyllisiä säätiöitä, jotka rahoittavat lähinnä tiedettä ja kulttuuria: Kulttuurirahasto, Erkon säätiö, Wihurin rahasto, Svenska kulturfonden ja Koneen säätiö esimerkiksi.

Kulttuurirahaston perusti kirjaimellisesti Suomen kansa. Kolmekymmentätuhatta koululaista kulki ovelta ovelle keräten rahaston alkupääoman 170 000 lahjoittajalta.

Näiden säätiöiden ja rahastojen rahanjako sujuu paljon pienemmällä byrokratialla kuin valtion rahanjako ja kohteet valikoituvat ennakkoluulottomammin. Tiedeapurahojen valinnassa auttaa suuri määrä yliopistojen tutkijoita ilmaiseksi.

Kun lahjoitusten verovapaus oli viimeksi esillä, se kaatui siihen, että ei haluttu ”rikkaiden” lahjoittajien päättävän valtion rahan käytöstä.

Jos lahjoitat tuhat euroa, valtio joutuu osallistumaan siihen verovähennyksen kautta 500 eurolla. Valtiovarainministeriö kavahti asiaa, koska ei osannut ennustaa, paljonko verovähennystä tulisi. Suurempiakin epävarmuuksia budjettiin kyllä liittyy.

Kyllä valtio pääsisi näitäkin rahoja ohjaamaan, koska mihin tarkoitukseen hyvänsä annetut lahjoitukset eivät olisi verovapaita. Valtion tehtäväksi tulisi hyväksyä verovapauden kohteet, mutta se ei voisi tietenkään päättää siitä, mihin kohteisiin kukin rahansa antaa.

On vireillä myös päinvastaisia hankkeita. Yleishyödylliset säätiöt ovat sijoittaneet rahastonsa suomalaisiin yrityksiin. Säätiöt eivät maksa veroja, joten ne saavat myös osinkotulot verovapaasti – osinkoa maksava yritys on maksanut verot voitostaan.

Tähän epäkohtaan sosiaalidemokraatit ovat iskeneet silmänsä ja haluavat säätiöiden osinkotulot verolle. Tällä varmistettaisiinkin lopullisesti hallituksen tiede- ja kulttuurivihamielinen maine.

Amerikkalaisten eläkesäätiöiden osinkotulot demarit pitäisivät verottomina, koska Suomi on siihen sitoutunut.

Osmo Soininvaara
Kirjoittaja oli Erkki Liikasen vetämän työryhmän jäsen ja on Suomen kulttuurirahaston kannatusyhdistyksen jäsen

6.5.2021 14:08

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

1 Kommentti

  1. En näe syytä siirtää päätöksentekoa nykyistä enempää lahjoittajille. Onhan otettava huomioon, että jos aikoo lahjoittaa tonnin verovapaasti niin jos ei nyt sitten saakaan verovähennystä voi kuitenkin lahjoittaa 500. Toisin sanoen tulojen verotus ei estä käteen jäävän osuuden lahjoittamista jolloin verotettu määrä voidaan jakaa demokraattisesti.

    Jos verovapaus myönnetään yhdelle taholle niin sitten se pitäisi antaa toisellekin jolle se sitten pekkaroidaan tai pyhitetään. – Kun yhteiskunnan pitäisi panostaa kovaan perustutkimukseen niin lahjoittajat saattavatkin valita kristillisen maa- ja metsätalouskorkeakoulun.

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon