Suoraa puhetta Euroopan unionista – miksi se on niin vaikeaa?

Mitä kaikkea saa sanoa Euroopan unionista ilman että leimakirves heilahtaa? Eipä paljon mitään. Suomen taival Euroopan unionissa on kulkenut monen risteyskohdan kautta, ja kaikissa niissä on ollut yhteen suuntaan kyltti ”Ainoaoikeatie”. Voitaisiinko jo lopettaa hymistely ja myöntää, että moni nurkka EU:ssa repsottaa, eivätkä EU-talon asukkaat käyttäydy yhteisten pelisääntöjen mukaan – ja että nyt on ovi auki lainarahan tulla peliin, kirjoittaa Leena Brandt.

10.5.2021 | Kolumni

EU:n tulevaisuuskonferenssin pyöreän pöydän keskustelu 9.5.2021 Kuva: Euroopan unioni

Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995. Sitä edelsi neuvoa-antava kansanäänestys, jossa 57 prosenttia kansalaisista asettui tukemaan jäsenyyttä ja niin eduskunta sitten päätti. Tätä edelsi montakin vaihetta muun muassa valtioneuvoston tilaama selvitysten sarja – kirjoittajien joukossa oli vain yksi, joka sanoi olevansa ei puolesta eikä vastaan, kaikki muut ilmoittautuivat heti kannattavansa jäsenyyttä.

Muistatteko listaa, jossa olisi pohdittu plus- ja miinuspuolia? En minäkään. Median kirjoituksia tutkinut Tuomo Mörä selvitti väitöskirjassaan EU-journalismin anatomia, että toimittajat eivät haastatelleet ei-puolen väkeä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.  Vahva konsensus oli, että EU on oikea ratkaisu ja pulinat pois.

EU-myönteisyyden takana oli Suomessa vahva turvallisuuspoliittinen huoli. Suomalaiset halusivat turvaa lännestä unionin jäsenenä. Tästä eivät tietenkään puhuneet sen ajan poliittiset päättäjät – paitsi keskenään. Hyshys.

Tämän turvallisuusulottuvuuden vuoksi oli luontevaa ajoittaa Pohjoismaiden kansanäänestykset niin, että Suomi aloittaa. Suomea seurasi ruotsalaisten 52-prosenttinen jaa, mutta norjalaiset (Nato-maa) pistivät jo hanttiin.

Kun EU-jäsenyydestä aikoinaan keskusteltiin, ei sitä yhdistetty omaan valuuttaan, markkaan. Sitten kun euron aika koitti, oli ääni kellossa muuttunut. Päättäjät selittivät hämmentyneelle kansalle, että voivoi kun tästä eurosta oikeastaan päätettiin jo jäsenyyden myötä.

Sama ei mennyt läpi Ruotsissa, jonka euro-kansanäänestys keräsi 56 prosentin NEJ-porukan. Siellä on siis edelleen käytössä oma valuutta – vaikka se peesaakin euroa lyhyen hajuraon takana.

Missä EU on nyt?

Suomelle EU on tuonut paljon plussaa ja joitain miinuksia. Unioni on silti kaikkine ongelmineen selkeästi meille oikea talo.  Brexit tuntuu meillä ja muissakin maissa (ja Skotlannissa!) vain lisänneen EU-perheeseen sitoutumista.

EU-talossa asuu monenlaisia kuppikuntia. On erikseen euromaat (19 kpl) ja muut. On Schengen-maat (hups siihen porukkaan kuuluvat myös Islanti, Liechtenstein ja Norja) ja sen ulkopuolelle jäävät Irlanti, Bulgaria, Romania, Kroatia ja Kypros. Natossa ovat muut paitsi Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros.

Erityismaininnan ansaitsee vielä Puolan ja Unkarin kimppa. Kaksi maata, joissa vapaa media, opposition toiminta, itsenäinen oikeuslaitos ja vaikkapa naisten oikeudet ovat hyvin ei-eurooppalaisella mallilla.

Eli porukka on sekä yhdessä että erikseen.

Paketti avaa lainahanan

Ja nyt pääsen 750 miljardin euron elvytyspakettiin, joka on Suomessa opposition hampaissa ja joka on sekoittanut etenkin kokoomuksen rivit.

Paketin hyvät puolet ovat ilmiselvät: koronasta kärsivä EU tarvitsee piristysruiskeen. Pakettia on sorvattu myös ilmastotoimien eli tulevaisuuden suuntaan. On digitaalisaatiota (jonka tosin kuvittelisi olevan jo to do-listalla ilman erityispakettia), on vetyteknologiaa, on infrahankkeita (muutakin kuin moottoriteitä).

Elvyttäminen näkyy jo lainojen koroissa. Ne varsinaiset miljardit puolestaan tulevat käyttöön todennäköisesti liian myöhään ja kiihdyttävät turhaan muutenkin odotettavissa olevaa noususuhdannetta.

Suomi on maksamassa enemmän kuin saa. Totta kai. Suomi kuuluu eurooppalaisessa perheessä hyvätuloisiin, emmekä ole edes koronan kourissa kärsineet kuten monet muut maat. Kaikessa unionirahoituksessa meidän paikkamme on nettomaksajana – sehän vain kertoo siitä, että meillä menee paremmin kuin muilla keskimäärin.

Mutta yhteisen talon ovi on nyt auki yhteiselle lainanotolle. Hallituspuolueet hohoi, sanokaa se ääneen. Ovi on auki. On turha hurskastella, että tämä olisi uniikki tapaus.

Näin ei pitänyt käydä. Tämä ei ollut se, mitä sovittiin.

Unioni on jo nyt tulonsiirtounioni, jossa vauraammat rahoittavat vaikkapa Puolan hankkeita. Vuosien ja monien maiden kohdalla vuosikymmenien tulonsiirrot eivät ole ratkaisevasti parantaneet tukia saavien maiden asemaa suhteessa vauraimpiin EU-maihin.

Samaten paketin miljardeilla pitäisi nyt kohentaa monia asioita, jotka ovat olleet EU-maissa rempallaan iät ja ajat arvostelusta huolimatta. Nytkö kaikki sitten saadaan eläkejärjestelmät ja oikeuslaitokset kuntoon?

Onko tämä hyvä vai huono asia? Tätä voi jokainen pähkäillä tykönään. Tärkeintä olisi kerrankin sanoa, mitä ollaan tekemässä ilman kermakuorrutusta. Ettei taas tarvitsisi muutaman vuoden kuluttua taas selitellä.

Huomenna paketti menee eduskunnan käsittelyyn, se hyväksytään ja hyvä niin.  Ja jos tapahtuisi toisin, ei EU ajautuisi kaaokseen vaan keksisi uuden tavan viedä hanke eteenpäin – ilman Suomea tai Suomen kanssa. Näin on tehty EU:ssa ennenkin yllättävissä käänteissä.

Edit 17.5.: Korjattu Nato-maat.

Leena Brandt / Verde
Kirjoittajalla on takanaan 9 vuotta Brysselissä EU-hommissa

10.5.2021 18:23

1 Kommentti

  1. “Natossa ovat muut paitsi Suomi, Ruotsi ja Itävalta.”

    EU:n jäsenmaista myöskään Irlanti, Malta ja Kypros eivät ole Natossa.

Lähetä kommentti