Keskustoihin lisää asuntoja
Kauppakeskukset ja nettikauppa vähentävät kauppaa keskustoissa, ja toimistojen tehokas tilankäyttö supistaa toimistokerrosalaa. Tilalle sopisi asuntoja, turismia ja vapaa-ajan viettoa. Tämä näkyy Helsingissä, mutta ilmiö koskee kaikkia kaupunkeja.
Helsingin Keskuskatu 1969. Kuva: Rista Simo CC helsinkikuvia.fi
Osmo Soininvaara
Helsingin keskustan elinvoimaisuuden kohutaan heikentyneen. Korona on iskenyt siihen rajusti. Siitä ei pidä vetää johtopäätöksiä vaan katsoa, mitä keskustalle on tapahtumassa pitkällä aikavälillä.Turistien pois jääminen on Helsingin keskustan erikoiskaupoille paha isku ja sama ongelma on myös Lappeenrannassa, mutta turistit palaavat. Ennen Helsinkiä monen pienen kaupungin keskusta on näivettynyt tai kaupunki on itse näivettänyt sen rakentamalla automarketin keskustan ulkopuolelle. Myös Helsinkiin ja sen ympäristöön on noussut kauppakeskuksia nopeammin kuin asukasluvun kasvu olisi edellyttänyt. Siksi ei ole yllättävää, että erikoiskauppa menestyy Helsingissä huonosti. Yllättävää ei ole sekään, ettei hyvin mene kauppakeskuksillakaan. Liika on liikaa.
On jopa toivottavaa, että jos on menossa autolla ruokakauppaan, suuntaa lähimpää kauppakeskukseen eikä tunge Helsingin keskustaan. Ei siitä tarvitse Helsingin olla pahoillaan. Ei ole mitään kunnallista arvonlisäveroa, jonka kaupunki menettäisi.
Sama koskee tavanomaisia halpamyymälöitä, joita Helsingin keskusta on menettänyt. Sen sijaan paljon huomiota saanut luksuslaukkujen myyjä tuskin menestyisi Vantaan Jumbossa, vaikka pysäköinti onkin siellä ilmaista. Siinä kauppias lienee sinänsä oikeassa, etteivät asiakkaat tule metrolla. Taitaa aika moni tulla Allegrolla – mutta vain silloin, kun Suomeen saa Venäjältä tulla.Kokoomuksen vaalima ajatus raivata autoille takaisin tilaa keskustassa ei kyllä keskustaa elävöittäisi. Se, että yllä olevan kuvan Keskuskatu on monen muun kadun tavoin muutettu kävelykaduksi on lisännyt eikä vähentänyt keskustan elinvoimaisuutta. Noin joka seitsemäs euro Helsingin keskustassa on autoilijoiden tuoma.Erikoiskauppa on siirtymässä nopeasti nettiin. Se iskee sekä kauppakeskuksiin että kaupunkien keskustoihin. Korona joudutti tätä kehitystä huomattavasti eikä koronan jälkeen asia muuksi muutu. Mikä on kerran opittu, se osataan. Nettikaupassa valikoima on valtavan paljon parempi kuin missään fyysisessä kaupassa ja tuotteita pystyy vertailemaan rauhassa.On myös opittu ostamaan ruokaa netissä. Jos laskee mitään hintaa omalle ajalleen, netistä ostettu ruoka on halvempaa kuin automarketista ostettu. Autoileviin asiakkaisiin perustuvien kauppakeskusten tulevaisuus ei näytä hyvältä.Yhdessä asiassa Helsingin keskusta on aivan ylivoimainen. Juuri tehdyssä äänestyksessä Suomen 50 parhaaksi arvioidusta ravintolasta 33 on Helsingissä, lähinnä keskustassa, yksi Espoossa eikä yhtään Vantaalla.
Keskustaa kannattaa kehittää ajanvietteen ja turismin alueena. Tämäkin puoltaa jalankulkumyönteistä suunnittelua.
Keskustassa on paljon työpaikkoja, joita kaavoittaja puolustaa. Jos on tullakseen töihin kestävillä kulkumuodoilla, keskusta on paras paikka, koska kaikkialta pääsee keskustaan. Työpaikka omassa lähiössä olisi tietysti vielä lähempänä, mutta niille, jotka asuvat jossain toisessa lähiössä, se onkin vaikeasti saavutettava.Helsinki rakentaa kovasti työpaikkoja Teollisuuskadun akselille Kallion ja Vallilan väliin. Se on erinomainen paikka työpaikoille niin kuin ovat myös Pasila ja Ruoholahti. Espoo rakentaa niitä esimerkiksi Keilaniemeen, johon pääsee hyvin metrolla Helsingistä. Tältä osin pendelöinnin suunta voi muuttua, koska nörtit suosivat Kalliota ja Jätkäsaarta asuinalueinaan.Niinpä myös työpaikkojen tunku Helsingin keskustaan vähenee.
Kiinteistöjen omistajat ovat joukolla kääntyneet kaupungin puoleen ja pyytäneet saada muuttaa toimistotalonsa asuintaloiksi.
Kaupunki suhtautuu tähän nihkeästi, koska ”silloinhan kaikki toimistot muuttuisivat asunnoiksi”. Asuntoina niistä maksetaan yli kaksi kertaa niin paljon kuin toimistoina.Markkinat eivät ole väärässä. Tyhjää toimistotilaa on yli neliökilometrin verran, kun taas asuntoja tarvitaan kipeästi. Toimistoja tyhjenee kiihtyvää vauhtia siksi, että tilaa tarvitaan vähemmän yhtä työntekijää kohden. Ennen laskettiin tilaa tarvittavan 30 m2/nenä, nyt enää 10 neliötä. Eivät kaikki toimistot silti muuttuisi asunnoiksi. Jossakin vaiheessa markkinat tasapainottuisivat.Asuntoja tarvitaan keskustoissa myös siksi, että asumispreferenssit suosivat keskustassa asumista. Sen näkee hinnoista.Kun kauppa tarvitsee tilaa vähemmän ja toimistot samoin, lisättäköön asuntoja keskustassa ja sen tuntumassa roimasti. Eikä vain Helsingin keskustassa vaan kaikkien muidenkin kaupunkien keskustoissa. Ylimmät kerrokset asunnoksi!Se vasta pitääkin keskustankin elävänä, kun siellä asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä enemmän.
