KOK kielsi protestit Tokion olympialaisissa – kaikki urheilijat eivät aio noudattaa kieltoa

Kansainvälinen olympiakomitea on päättänyt, että polvistumiset, ylös nostetut nyrkit tai muut mielenilmaukset eivät kuulu Tokion olympialaisiin. Mikään ei kuitenkaan takaa, että protestikielto toimii. Vaikka kieltoa kannatetaan laajasti, sen vastustus on lisääntynyt. Britannian ja USA:n kansalliset olympiakomiteat ovat ilmoittaneet, että ne eivät aio rangaista urheilijoita mielenilmauksista.

Tommie Smith ja John Carlos protestoivat USA:n rotusortoa vastaan Mexico Cityn olympialaisissa 1968. Patsas Kansallisen afroamerikkalaisen historian ja kulttuurin museossa Yhdysvalloissa. Kuva: John S. Quinn/ Shutterstock

Kansainvälisen  olympiakomitean (KOK) sääntö kieltää poliittiset, uskonnolliset tai rotuun perustuvat protestit palkintokorokkeella, seremonioissa ja stadioneilla. Sanktioista kiellon rikkojille päättävät kansalliset olympiakomiteat. 

Kansainvälisen Olympiakomitean urheiluvaliokunnan suomalainen jäsen Emma Terho muistuttaa, että kielto perustuu yli 3500:lle urheilijalle tehtyyn kyselyyn. Vastaajista noin 70 prosenttia kannatti kieltoa.

Terhon mukaan kieltopäätöksessä on kyse urheilijoiden kunnioittamisesta. Hän pohti KOK:n päätöstä Ihmisoikeusliiton webinaarissa “Ihmisoikeudet urheilussa”.

“Olympialaisiin on valmistauduttu pitkään, ja kisa tarjoaa urheilijalle mahdollisuuden olla valokeilassa. Otetaanko tuo ainutlaatuinen hetki pois toiselta urheilijalta?” 

Urheilijoita voidaan käyttää pelinappuloina, ja joidenkin maiden hallitukset voisivat painostaa urheilijoita ottamaan kantaa.

“Tarkoituksena on estää se, ettei urheilija joudu esittämään mielipiteitä, joita hän ei halua esittää.”

“On pohdittu myös vaikutuksia, jos palkintopallilla aletaan osoittaa mieltä. Lopetettaisiinko tilaisuuksien näyttäminen”, aprikoi Terho.

Rasismin vastustaminen ja yhtenäisyyden osoittaminen ovat kisoissa sallittu brändi-tasolla. Avajaisiin on suunniteltu solidaarisuuden hetkeä syrjintää vastaan. Kisakylässä yhtenäisyyttä ja syrjinnän vastaisuutta brändätään viestinnän keinoin. Esimerkiksi urheilijoiden vaatetuksella voidaan ilmentää hyviä tavoitteita.

Monet huippu-urheilijat vastustava kieltoa

Kaikki urheilijat eivät niele KOK:n kiellon perusteluja. Monet huippu-urheilijat ovat jo protestoineet kieltoa vastaan, esimerkiksi yhdysvaltalainen kolmiloikan kaksinkertainen olympiavoittaja Christian Taylor. Brittiläinen sprintteri Adam Gemili  on ilmoittanut, että aikoo kisoissa polvistua tukeakseen Black Lives Matter -liikettä.

Mustien oikeuksia puolustava BLM on aktivoinut monia urheilijoita ottamaan näkyvästi kantaa rasismia vastaan sekä puolustamaan ihmisoikeuksia ja sananvapautta.

Sen jälkeen kun afroamerikkalainen George Floyd kuoli poliisin väkivaltaan Yhdysvalloissa, ovat myös monet kansainväliset lajiliitot ja urheilusarjat suhtautuneet urheilijoiden protesteihin entistä sallivammin.

Sponsorisopimuksilla ei saa vaientaa sananvapautta

Mielenilmauksien sallimista on perusteltu sillä, että kyse ei ole poliittisesta protestista vaan  sananvapaudesta, joka on perustavanlaatuinen oikeus. Kansainvälisen yleisurheiluliiton puheenjohtaja Sebastian Coe puolestaan nostaa esiin urheilijoiden oikeuden protestoida poliittisesti.

Kansainvälisen oikeuden professori Elina Pirjatanniemi pitää selvänä, että urheilijoille kuuluu sananvapaus. Sen rajoittamiseen täytyy olla erittäin painavat perustelut.

Sananvapauttaan olympiaurheilijat voivat harjoittaa haastatteluissa, lehdistötilaisuuksissa tai somessa. Urheilijoiden intoa ottaa kantaa saattavat kuitenkin hillitä sponsorisopimukset.

“Ihmisoikeuksien näkökulmasta on ongelmallista, jos sponsorisopimuksessa tai urheilukilpailun säännöissä rajoitetaan urheilijan mahdollisuuksia ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin”, arvioi Pirjatanniemi.

Marja Paavilainen
Kirjoittaja on ympäristöasioista kiinnostunut toimittaja

4.6.2021 11:36

0 kommenttia

Lähetä kommentti