Myrkyllisen e-jätteen aiheuttamat ympäristö- ja terveysongelmat pahenevat Afrikassa sääntelystä huolimatta

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden aiheuttama jäteongelma on pahentunut koko 2000-luvun. Myrkyllistä ja vaikeasti käsiteltävää e-jätettä syntyy jatkuvasti lisää, kun ihmiset saavat uusia laitteita käytettäväkseen.

E-jätettä kuljetetaan EU:sta ja Yhdysvalloista Aasian ja Afrikan maihin kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Äskettäin EU:ssa paljastui, että järjestäytynyt rikollisuus kuljettaa vaarallista jätettä Saksasta ja Italiasta Romaniaan laittomasti.

Viime vuonna syntyi ennätykselliset 54 miljoonaa tonnia niin sanottua e-jätettä YK:n ympäristöohjelman (UNEP) tuoreen Global E-Waste Monitor –raportin mukaan. Jätteen sisältämien raaka-aineiden arvo oli  noin 50 miljardia euroa.

Kansainvälisesti e-jätteen kierrätysaste on vain 17 prosenttia, Suomessa kierrätysaste on 48 prosenttia. 

Merkittäväin syy jätteiden määrän räjähdysmäiselle lisääntymiselle ovat paitsi globaalit digitalisaation ja sähköistymisen trendit kaikilla aloilla, myös valmistajien haluttomuus tehdä laitteista kestäviä ja korjattavia. Kuluttajajärjestöt Yhdysvalloissa ja EU:ssa ovatkin taistelleet jo vuosikymmeniä oikeudesta korjata ostamiaan tuotteita tai autoja. 

EU:n komission uuteen Green Deal -ohjelmaan sisältyy kiertotalouden toimintasuunnitelma. EU:ssa valmistellaan lainsäädäntöä, jossa tuottajia velvoitetaan tekemään laitteista korjattavia. 

Aasiaa ja Afrikkaa pidetty kaatopaikkana vuosikymmeniä

Pitkän aikaa EU-maat ja Yhdysvallat saattoivat kuljettaa e-jätteensä Kiinaan, joka kielsi jätteen tuonnin vasta vuonna 2017. Tämän jälkeen jätettä alettiin viedä muihin Aasian maihin ja Afrikkaan. 

Vuonna 1992 voimaan astunut Baselin-sopimus kieltää vaarallisten jätteiden viennin erityisesti rikkaista maista köyhempiin, joten jäte onkin usein kuljettu käytettynä, mutta käyttökelpoisena tavarana. 

Baselin sopimusta valvova kansalaisjärjestö BAN -Basel Action Network asensi 2014 gps-laitteita elektroniikkalaitteisiin, jotka jätettiin kierrätettäväksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Monet rikkinäiset laitteet päätyivät Aasian maihin ja Afrikkaan.

Yhdeksi suosituimmaksi kohteeksi osoittautui Ghanan suurimman kaupungin Accran liepeillä sijaitsevan slummin Agbogbloshien tori ja kaatopaikka.   

Monissa maissa vaarallista jätettä käsittelevät kaikista heikoimmassa asemassa olevat ihmisryhmät. Thaimaassa esimerkiksi myanmarilaiset pakolaiset ilman minkäänlaisia suojavarusteita. 

Myrkyllinen jäte on tuhonnut vedet ja ilman

E-jäte ei ole mikä tahansa ruma laite väärässä paikassa, vaan erittäin myrkyllinen ja vaikeasti kierrätettävä jätteen laji.

Ghanassa sijaitseva Korlen laguuni, jonne Agbogbloshien läpi virtaava Odaw-joki laskee, on arvioitu maailman saastuneimmaksi vesistöksi. Alueen läheisyydessä asuu 1,3 miljoonaa ihmistä.

Läheiseen Teman satamaan saapuu päivittäin erilaista romua tai käytettyjä laitteita. Osa laitteista päätyy vielä käyttöön, mutta lopulta niidenkin määränpää on tyypillisesti Agbogbloshien laiton kaatopaikka. 

Slummien asukkaat, usein nuoret miehen ja lapset, polttavat jätteitä saadakseen arvokkaat metallit irrotettua. Polttaminen on erittäin vaarallista sekä ihmisille että luonnolle. 

University of Ghana’s School of Public Health -yliopisto tutki kaatopaikalla työskentelevien ihmisten terveyttä 2016 ja 2018. Jätteen poltosta vapautuvat kemikaalit tuhoavat hengitettynä keuhkoja, ja hengitystieoireet, pääkivut, rintakivut ja vatsakivut ovat tyypillisiä jätteenpolttajilla.

E-jätteestä vapautuu lukuisia muitakin syöpävaaralliseksi luokiteltuja aineita kuten elohopeaa, arseenia, bariumia ja litiumia. Nämä ainesosat aiheuttavat vakavia neurologisia ongelmia ja syöpää. 

Suomen jätevienti kasvussa

Suomessa e-jätteen kierrätysaste on 48 prosenttia, mikä on parempi kuin EU:n keskiarvo noin 40 prosenttia. Globaalisti e-jätteen kierrätysaste on vain noin 17 prosenttia ja suurin osa jätteestä syntyy nykyisin Aasiassa. 

Suomessa tuottajayhdistykset ovat järjestäneet e-jätteen keräyksen ja täällä toimii isoja jätteenkäsittelylaitoksia kuten Kuusakoski, jotka myyvät romumetallia edelleen teollisuuden käyttöön. 

Tullin mukaan romun ja jätteen vienti Suomesta ulkomaille on kasvanut. Suomi vei romua ja jätettä viime vuonna noin 454 miljoonan euron arvosta. Viennin arvo kasvoi 17,4 prosenttia edellisvuodesta.

Jonkin verran Suomesta viedään tiettävästi käytettyjä elektroniikkatavaroita myös ulkomaille. Syke on laatinut käytettyjen sähkö- ja elektroniikkatavaroiden viejille ohjeistuksen. Syken asiantuntijoiden mukaan, on mahdollista, että Suomestakin viedään jonkin verran laittomasti sähkö- ja elektroniikkaromua ulkomaille käytetyksi tavaraksi merkittynä.

Kirjoittaja on yritysvastuullisuuteen erikoistunut konsultti ja toimittaja

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.