Turku siirtyi pormestarien aikakauteen vihreiden ajamalla mallilla

Vihreiden pitkäaikainen poliittinen tavoite toteutui Turussa maanantaina, kun kaupunki siirtyi pormestarien aikakauteen. Toiveena on, että uuden johtamismallin myötä kaupungin päätöksenteon avoimuus kasvaa ja poliittinen ohjausvalta vahvistuu. Sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestariksi valittiin vihreiden Elina Rantanen.

23.8.2021 | Politiikka

Turun pormestarina aloittaa kokoomuksen Minna Arve (2. vas.). Apulaispormestarit ovat vihreiden Elina Rantanen (2. oik.), Ville Valkonen (kok) ja Piia Elo (sd). Kuva: Jussi Vierimaa

Verde: Vihreät ovat Turussakin ajaneet vuosikausia pormestarijärjestelmään siirtymistä. Toteutuuko malli nyt vihreiden toivomalla tavalla? Mikä nyt konkreettisesti muuttuu turkulaisten elämässä?

Rantanen: Nyt toteutuvassa mallissa on olemassa kaikki ne pormestarimallin elementit, joita vihreät ovat toivoneet: poliittisen vallan lisääntyminen, useamman puolueen mukanaolo kokopäiväisessä poliittisessa johtamisessa, avoimuus ja mahdollisuus lisätä kaupunkilaisten osallisuutta päätöksentekoon. Varmasti viilaustarpeita ilmenee mallin tultua käyttöön, mutta vihreät ovat lähtökohtaisesti siihen tyytyväisiä. Turkulaisten elämässä johtamismallin muutos näkyy toivottavasti sujuvampana päätöksentekona, johon on aiempaa paremmat mahdollista osallistua ja tämän myötä lisääntyvänä luottamuksena päätöksentekoon.

Julkisuudessa on aika ajoin käsitelty Helsingin pormestarin ja apulaispormestarien yhteistyötä, joka ei edellisellä valtuustokaudella sujunut aina kovin hyvässä hengessä. Tullaanko Turussa näkemään samanlaisia ongelmia?

Toivottavasti ei! Kyse on aina loppujen lopuksi ihmisistä, oli johtamismalli mikä hyvänsä. Kyse on siitä, että ihmisillä on halu tehdä yhteistyötä ja etsiä yhteistä ymmärrystä, vaikka erilaisia poliittisia linjoja onkin. Meidän kaikkien pormestaristoon kuuluvien vastuulla on huolehtia, että yhteistyö toimii ja henki on hyvä. Se on ilman muuta kaupungin ja kaupunkilaisten etu.

Apulaispormestarit toimivat lautakuntien puheenjohtajina. Kaupungin hallintosäännössä apulaispormestarin toimivalta määritellään hyvin lyhyesti. Siellä todetaan ainoastaan,että “apulaispormestarin tehtävänä on päättää johtamiensa lautakuntien osalta lausunnon antamisesta muissa kuin muutoksenhakuun liittyvissä asioissa.” Miten luet tätä, mikä odotat apulaispormestarin työltä?

Hallintosäännössä määritelty toimivalta on pieni siksi, että apulaispormestarin tehtävät eivät sisällä juurikaan sellaista toimivaltaa, joka tulisi kirjata hallintosääntöön. Tämä ei liity töiden määrään, vaan muodolliseen valtaan. Töitä siis riittää. Lautakunnan puheenjohtamiseen liittyvien tehtävien lisäksi apulaispormestarit ovat kaupunginhallituksen varapuheenjohtajia. Kaikkein tärkeintä on toimia osana pormestaristoa ja yhteisissä palavereissa viedä poliittisesti eteenpäin keskeisiä asioita kunkin apulaispormestarin toimintakentältä. Syksyn myötä mietimme myös erilaisten poliittisten kokonaisuuksien johtamista pormestariston sisällä.

Sote

Aloitat hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden apulaispormestarina. Hallitus on päättänyt, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille. Mikä tulee olemaan roolisi tähän siirtymiseen liittyvässä työssä? Mikä tässä on turkulaisten kannalta tärkeintä?

Turulla on keskuskaupunkina luonnollisesti iso rooli alueen sote-uudistuksen valmistelutyössä ja hyvinvoinnin apulaispormestarina tulen olemaan keskeinen henkilö tämän poliittisessa johtamisessa Turun osalta. Tarkemmasta roolituksesta ei vielä ole sovittu.

Sote-ratkaisun lisäksi, mihin sosiaali- ja terveyspalveluiden asioihin aiot ennen kaikkea vaikuttaa? Missä tarvitaan ja minkälaisia muutoksia?

Turussa on tällä hetkellä pitkälti koronasta johtuen lähes mahdotonta saada terveyskeskuksesta aikoja. Tähän pitää tulla pikainen muutos. Saimme pormestariohjelmaan mukaan kirjauksen terapiatakuusta, jota lähdettiin jo viime keväänä toteuttamaan nuorten matalan kynnyksen mielenterveyden tuen lisäyksillä. Tätä työtä on jatkettava. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen ja työn organisointi niin, että aikaa voisi käyttää mahdollisimman järkeviin tehtäviin, on tärkeää, jotta kaupunkilaisten palvelut toimisivat.

Pormestariohjelman mukaan tavoitteena on omalääkärimalli, jossa jokainen turkulainen saa halutessaan valita ensisijaisen lääkärinsä. MIten tämä toteutetaan, kun terveyskeskuslääkäreistä on pulaa ja vakansseja tyhjinä?

Koko terveydenhuollon henkilöstöä pitää houkutella töihin houkuttelevimmilla työolosuhteilla, joihin kuuluu riittävä määrä työntekijöitä, kohtuullinen asiakasmäärä, hyvä johtaminen ja työn organisointi työnkuvan kannalta järkevästi. Myös palkkojen tulee olla kilpailukykyisiä. Ensisijaista tällä hetkellä on ylipäänsä saada aika lääkärille.

Raitsikka

Vihreät on ainoa poliittinen ryhmä Turussa, joka ajaa yhtenäisenä raitiotien rakentamista kaupunkiin. Esimerkiksi Kokoomuksessa ja SDP:ssä on enemmän sekä kannattajia että vastustajia. Pormestariohjelman mukaan “Raitiotien kustannus- ja kannattavuusarvion pohjalta tehdään päätökset kaupunkikehityksen kannalta merkittävästä joukkoliikenneratkaisusta.” Minkälainen päätös on odotettavissa, tuleeko Turkuun raitiotie?

Toivottavasti tulee. Edellinen valtuusto päätti, että raitiotien suhteen siirrytään seuraavaan, kehitysvaiheeseen ja että lopullinen päätös rakentamisesta tuodaan valtuuston päätettäväksi 2024. Tässä meneillään olevassa vaiheessa laaditaan suunnitelmia ja laskelmia, joiden valmistuttua kaikkien tulee ottaa hankkeeseen vielä kantaa. Tähän mennessä tehdyt selvitykset ovat osoittaneet raitiotien kaupunkikehityshankkeeksi, joka maksaa itsensä takaisin ja vie Turkua eteenpäin kasvavana kaupunkiseutuna.

Löytyykö vielä uusia argumentteja, joilla raitiotien rakentamista voitaisiin perustella?

Kaupunkikehityshankkeen lisäksi raitiotie on tietysti myös joukkoliikennehanke. Kestävästi kasvavaa kaupunkia pitää suunnitella kestävälle asumiselle ja liikkumiselle ja tiedämme, että jossain kohdassa bussien kapasiteetti ei enää riitä suunnitellulla linjalla sujuvaan joukkoliikenteeseen. Tarvitsemme vetovoimaista, toimivaa joukkoliikennettä.

Perinteisesti turkulaiset ovat puhuneet “raitsikasta”, mutta myös “ratikka” on yleistynyt puheissa. Kummasta itse puhut, raitsikasta vai ratikasta?

Puhun vähän molemmista tilanteen mukaan. Ratikka taitaa tosiaan olla yleistynyt kielenkäytössä itsellänikin. Mutta ei nimellä niin väliä, kunhan saadaan Turussakin liikenne raiteilleen.

Seppo Kemppainen /Verde

23.8.2021 21:53

0 kommenttia

Lähetä kommentti