Ilmastorahastot ovat usein viherpesuloita, joita markkinoidaan ylisanoin

Tuoreet tutkimukset Britanniasta ja Ranskasta osoittavat, että pääosa sijoitusrahastoista, jotka väittävät edistävänsä Pariisin ilmastotavoitteita ja päästöjen vähentämistä, eivät sitä tosiasiassa tee. Voidaan jopa puhua sijoitustuotteiden viherpesusta.

Brittiläisen ajatushautomon InfluenceMapin tutkimuksen mukaan vastuullisuusteemaisista sijoitusrahastoista jopa 71 prosenttia toimii vastoin Pariisin ilmastotavoitteita.

Yhteensä 593 tutkitun vastuullisuusteemaisen sijoitusrahaston yhteenlaskettujen sijoitusten arvo oli 265 miljardia dollaria eli 226 miljardia euroa. Nämä rahastot käyttivät markkinoinnissaan tyypillisesti termiä ”ESG” (Environmental, Social , Governance). Tällä tarkoitetaan yhtiöiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä asioita.

Lisäksi noin 55 prosenttia tutkituista sijoitusrahastoista, joilla oli selkeästi ilmaistu ilmastotavoite, olivat InfluenceMapin tutkimuksen mukaan enemmänkin haitallisia Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden toteutumiselle kuin edistivät niitä. Sijoitusrahastojen ilmastovaikutusten hajonta oli suurta. 

Tutkimuksessa oli mukana 130 ilmastoteemaista sijoitusrahastoa, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 67 miljardia dollaria eli noin 57 miljardia euroa. Tästä arviolta 153 miljoonaa dollaria oli sijoitettu suoraan fossiilisia polttoaineita hyödyntäviin yrityksiin, joko energiayhtiöihin suoraan tai niiden jakelijoihin. Suosituimpia kohteita olivat TotalEnergies, Kinder Morgan, Enbridge, Neste, Halliburton, Chevron ja ExxonMobil.

Kahdenlaista viherpesua

Äskettäin julkaistiin myös toinen tutkimus, joka päätyi vastaavanlaisiin päätelmiin kuin InfluenceMap. Ranskassa sijaitseva EDHEC-kauppakorkeakoulun (Ecole des Hautes Etudes Commerciales du Nord) tutkimuksessa selvitettiin niin ikään ilmastoteemaisten sijoitusrahastojen viherpesua. 

Professori Noël Amencin johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että viherpesu oli erittäin yleistä. Tutkijoiden mukaan ilmastoteemaisissa sijoitusrahastoissa vain noin 12 prosenttia sijoituksista tehdään vastuullisuuskriteerien eli kerätyn ja analysoidun ESG-datan perusteella.

Muu osa sijoituspäätöksistä sen sijaan perustuu valittuun vertailuindeksiin, joka on tyypillisesti jokin markkinoiden yleistä hintatasoa kuvaava indeksi kuten S&P 500 -indeksi Yhdysvalloissa.

Ilmastosijoittamisen kaksi viherpesumallia 

Ensinnäkin on perinteinen viherpesu, jossa yritykset itse raportoivat ympäristöteoistaan yliarvioiden ja antavat positiivisemman kuvan ympäristövaikutuksistaan suhteessa todellisuuteen. 

Toiseksi on sijoitustuotteen markkinointiin liittyvä viherpesu.  Sijoitusrahastojen salkunhoitajat syyllistyvät virheelliseen markkinointiin, jos he väittävät, että heidän sijoitussalkkunsa vaikuttaa positiivisesti ympäristötavoitteisiin, vaikka salkunhoitajat eivät aktiivisesti kohdista sijoituksia ilmastovaikuttavuuden lisäämiseksi.

Jos kyseisten salkkujen sijoituskohteet ovat kehittyneet ilmasto- tai vastuullisuustavoitteissa, kyse on käytännössä toimenpiteistä, joilla ei ole yhteyttä sijoitustoimintaan. Yleensä yrityksissä on tapahtunut ilmastoon liittyvää kehitystä sääntelyn kiristyessä. 

Tyypillisin strategia on vain alipainottaa fossiiliyhtiötä

Molemmissa tutkimuksissa havaittiin, että tyypillisesti ilmastorahastot ovat yksinkertaisesti alipainottaneet salkuissaan niin sanottuja ruskeita yrityksiä, eli yrityksiä, jotka toimivat fossiilisen energian alalla tai ovat näihin aloihin kytkeytyneitä. Tällöin salkun ESG-pisteet voivat olla korkeita, mutta todellisuudessa rahasto ei ole millään tavoin edistänyt ilmastotavoitteita. 

Sijoittajilla on käytännössä kaksi tapaa vaikuttaa ilmastotavoitteisiin. Ne voivat kohdistaa sijoituksensa yhtiöihin, jotka tuottavat uusiutuvaa energiaa tai ovat uusiutuvan energiaan olennaisesti yhteydessä, ja siten auttaa vähentämään yhteiskunnan riippuvuutta fossiilisesta energiasta.

Parhaiten InfluenceMapin tutkimuksessa pärjäsivätkin rahastot, jotka olivat keskittyneet sijoittamaan uusiutuvan energian yrityksiin. 

Toinen tapa on sijoittaa ruskeisiin yrityksiin ja pyrkiä vaikuttamaan sijoitusten kautta yrityksen päätöksentekoon ja päästöjen vähentämiseen. 

EDHEC:in tutkimuksessa laskettiin, miten ilmastosalkuissa olevat ruskeat yritykset vähensivät ilmastopäästöjään. Tutkijat totesivat, että ilmasto- ja vastuullisuusrahastoihin sisältyneet ruskeat yritykset eivät pääosin ole toimineet yhtään keskimääräistä nopeammin päästöjen vähentämisen kanssa.

Näin ollen ilmasto- ja vastuullisuusteemoilla markkinoitujen sijoitusrahastojen sijoituksilla ei ole ollut käytännössä merkitystä näiden yritysten päästöjen vähenemisen kannalta.

EDHEC:in tutkimuksen mukaan yleinen ongelma ilmastorahastojen ruskeilla yrityksillä oli, että vaikka monet yritykset investoivat jatkuvasti enemmän uusiutuviin energiaratkaisuihin, ne eivät ole samaan aikaan vähentäneet panostuksiaan fossiiliseen energiaan.

Uusiutuvaan energiaan liittyvän liiketoiminnan kasvaessa vanhan liiketoiminnan suhteellinen osuus saattaa pienentyä, vaikka todellisuudessa fossiilista liiketoimintaa ei ole vähennetty eikä varsinkaan ajettu alas.

Shellin investoinnit vähähiiliseen tuotantoon kasvavat hitaasti. Kuva: EDHEC

Suuri öljy-yhtiö Shell on sitoutunut nollahiilitavoitteeseen vuoteen 2050 mennessä. Kuten kuvasta näkyy, se on lisännyt investointejaan uusiutuvaan energiaan, mutta pitänyt samalla investointinsa fossiiliseen energiaan ennallaan.

Tällainen toiminta ei käytännössä vähennä todellisia ilmastopäästöjä.

Yrityksen kannalta on loogista, että uusi liiketoiminta halutaan kasvattaa mahdollisimman isoksi, ennen kuin vanhasta luovutaan, mutta ilmaston lämpenemisen kannalta strategia on huono.

EDHEC: Doing good or feeling good? -tutkimusraportti, elokuu 2021