Kaukaisen riutan korallien sitkeä toipuminen antaa toivoa

Kiribatin valtiossa sijaitsevilla Phoenixsaarilla koettiin kolme vakavaa lämpöaaltoa 18 vuoden aikana samanaikaisesti El Niño -ilmiön kanssa.

Vuosien 2002-2003 El Niño aiheutti laajaa korallien kuolleisuutta. Meriveden lämpötila oli tuolloin monen kuukauden ajan 2-3 astetta tavallista lämpimämpää. Vuosien 2009-2010 ja 2015-2016 lämpöaaltojen jälkeen tutkijat kuitenkin hämmästyivät, sillä korallit eivät enää kärsineetkään yhtä paljon kuin ensimmäisen lämpöaallon seurauksena. Kaiken lisäksi viimeisin lämpöaalto oli historian vakavin, ”Super-El Niño”, joka vaikutti koko Tyyneen valtameren merielämään. Merivesi ylitti tuolloin monessa paikassa 4:llä asteella tavanomaisen lämpötilan.

Selityksenä korallien vähäiseen kuolleisuuteen Super-El Niñon jälkeen saattaa olla se, että vuosituhannen alun lämpöaallosta selviytyneet, lämpöä hyvin kestävät korallit ovat lisääntyneet ja niiden jälkeläiset asettuneet riutalle.

”Aiomme testata korallien leväosakkaiden määrää ja niiden lämmönsietokykyä sekä tutkia, miten haalistuminen näkyy korallien kalkkisessa selkärangassa vuosien 2022 ja 2023 tutkimusmatkoillamme”, sanoo tutkimusryhmän jäsen Anne Cohen Woods Holen merentutkimuslaitoksesta Yhdysvalloista.

Lisääntyminen tapahtuu paikallisten korallien toimesta.

Korallitoukkia ei ole voinut ajautua Phoenixsaarille muilta riutoilta, sillä lähimmät saaret sijaitsevat satojen kilometrien päässä. Lämpöaaltojen vaikutuksesta lämpöä huonosti sietävät lajit kuolevat ja lämpimiä olosuhteita hyvin sietävät säilyvät. Tämä voi johtaa biodiversiteetin köyhtymiseen.

Haalistuminen ja koralliriuttojen merkitys

Liian lämmin merivesi saa korallin kanssa symbioosissa elävän levän jättämään korallin, jolloin koralli muuttuu valkoiseksi eli se haalistuu. Levä voi palata takaisin koralliin, mikäli olosuhteet viilenevät. Mutta ilman levää koralli kuolee. Valtamerten lämpöaaltojen aikaväli on nyt puolet lyhyempi kuin 1980-luvulla, ja El Niño -vuodet ovat lämpimämpiä kuin ennen. On mahdollista, että tulevaisuudessa korallit haalistuvat vuosittain.

Koralliriutoilla on valtava merkitys paitsi niiden korkean biodiversiteetin, myös niillä tapahtuvan kalastuksen vuoksi, josta yli 500 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia. Lisäksi koralliriutat suojaavat rannikoita myrskytuhoilta. Koralliriutoille suuntautuva sukellusturismi tuottaa satojen miljardien dollarien vuosittaiset tulot.

Pelkästään Yhdysvalloissa niiden tuoma rahallinen arvo on yli 3,4 miljardia dollaria, kun lasketaan yhteen kalastus, turismi ja riuttojen antama suoja rannikoille.

Ison valliriutan korallit saivat toipua

Toistuvat ja voimakkaat lämpöaallot uhkaavat myös maailman suurinta koralliriuttaa, 2300 kilometriä pitkää Australian Isoa valliriuttaa. Viimeisten viiden vuoden aikana siellä on sattunut kolme vakavaa korallien haalistumistapahtumaa. Vuosi 2019 oli koko Australian mittaushistorian lämpimin ja vuosi 2020 neljänneksi lämpimin. Kaikki mittaushistorian lämpimimmät vuodet Australiassa ovat osuneet vuoden 2013 jälkeen.

Australian merentutkimuslaitos (Australian Institute of Marine Science) on tarkkaillut Ison valliriutan kuntoa 35 vuotena peräkkäin samoissa tutkimuspaikoissa. Heidän uusimmat tutkimuksensa 127:llä riutalla pitkin Isoa valliriuttaa osoittavat, että korallit ovat toipuneet riutan kaikissa osissa.

Vuosi 2021 on ollut harvinainen Isolla valliriutalla, sillä haalistumiselta ja muilta häiriötekijöiltä, kuten koralleja syövien piikkikruunumeritähtien tuhoilta, vältyttiin kokonaan. Tämä antoi koralleille mahdollisuuden toipua.

Vuosien 2015-2016 lämpöaalto tappoi noin kolmasosan Ison valliriutan rannikkoalueiden koralleista, mikä on johtanut muutoksiin riutan keski- ja pohjoisosien korallilajien koostumuksessa. Suurin osa kuolleisuudesta tapahtui riutan pohjoisosissa, jossa korallien biodiversiteetti on kaikkein korkein. Haalistumisen vakavuus riippui korallilajista. Pitkäikäiset ja hitaasti kasvavat lajit kärsivät enemmän kuin nopeasti kasvavat lajit.

Korallien istutusprojektit kukoistavat

Koralliriuttojen tilaa pyritään Isolla valliriutalla, ja muilla maailman koralliriutoilla, parantamaan erilaisten ennallistamiskeinojen avulla. Koralleja on kasvatettu maailmalla metallikehikoissa, joiden läpi virtaava sähkö kiihdyttää korallien kasvua, tai istuttamalla terveeltä koralliriutalta kerättyjä korallinpalasia erilaisille materiaaleille, kuten pallon tai tähden muotoisille betoni- tai metallirakennelmille ja köysille.

Uusin tekniikka, jota Isolla valliriutalla kokeillaan, on korallien koeputkihedelmöitys, jossa korallien sukusoluja kerätään talteen korallien kutiessa. Tämän jälkeen solut hedelmöitetään laboratoriossa ja korallitoukat istutetaan tuhoutuneille riutoille.

Vedenlaadun parantamiseen olisi panostettava

Koralliriuttojen kunnostusprojektit epäonnistuvat, mikäli lämpöaallot toistuvat usein tai jos riutan vedenlaatu on huono. Tämän vuoksi vedenlaadun parantamiseen olisi panostettava. Isolla valliriutalla sitä heikentävät etenkin sadekaudella tehoviljellyiltä pelloilta mereen valuvat ravinteet ja rikkaruohomyrkyt.

Maailman koralliriuttojen tulevaisuuden turvaamisen kannalta kasvihuonekaasujen päästöjen pysäyttäminen on kaikkein tärkein asia. Australia itse jatkaa edelleen kivihiilen louhintaa ja vientiä Aasian maihin välittämättä siitä, että Ison valliriutan, ja muiden maailman koralliriuttojen, kohtalo on, pienistä toivonkipinöistä huolimatta vaakalaudalla.

Levätyypillä suuri merkitys

Avainasemassa korallien tulevaisuuden kannalta on niiden kanssa symbioosissa elävin levien lämmönsietokyky. Levälajeja on satoja ja niitä on eri tyyppejä, joista osa sietää paremmin lämpöä kuin toiset.

Ympäristöolosuhteiden heikentyessä koralli pystyy vaihtamaan leväosakkaansa paremmin lämpöä sietäväksi. Esimerkiksi D-tyypin levät sietävät hyvin lämpöä, kun taas C-tyypin levät eivät. On mahdollista, että korallien toukkavaiheessa niiden geenejä voidaan manipuloida paremmin lämpöä kestäviksi.

”Tulevaisuudessa lämpöaaltojen määrä ja voimakkuus kasvavat. Kysymys on nyt siitä, pystyvätkö korallit sopeutumaan riittävän nopeasti lämpeneviin oloihin”, sanoo Cohen.

”Jotkut lajit kärsivät vuoden 2016 haalistumisesta mutta jäljelle jäi lisääntymiskykyisiä koralleja. Phoenixsaarten tärkeimmät korallilajit selviytyvät todennäköisesti tulevaisuudessa”, lisää korallitutkimusryhmän jäsen Michael Fox, myös Woods Holesta.

Phoenixsaarten korallien tilannetta edesauttaa se, että alueella on vain hyvin vähän ihmisen toimintaa.