Eläinten hyvinvointilaki tuo parannuksia navetoihin ja sikaloihin, mutta ei vielä riitä

Vuosia valmisteltu eläinten hyvinvointilaki on lähtenyt lausuntokierrokselle. Laki vie eläinten hyvinvointia monta askelta eteenpäin, mutta ei puutu esimerkiksi turkistarhaukseen tai broilerirotujen ongelmiin. Luonnonvaraisille, loukkaantuneille eläimille ykkösvaihtoehtona on edelleen lopettaminen.

29.11.2021 | Ympäristö & Luonto

Eläinten hyvinvoinnista on valmisteltu uusi lakiesitys. Kuva: CC

Tänä syksynä pienpetoraudoissa on loukkaantunut useita karhuja, ja löydetyt eläimet on ammuttu eläinsuojeluun vedoten.

”Uudessa laissa pitäisi selvästi osoittaa jollekin taholle velvollisuus hoitaa luonnonvaraisia eläimiä, nyt siinä on vain velvoite eläinlääkärille lopettaa eläin. Ensihoito ja auttaminen ovat täysin vapaaehtoisten varassa, ja se on ollut meillä ongelma jo tosi pitkään”, sanoo eläin- ja ympäristöetiikan dosentti, filosofi Elisa Aaltola.

Vapaaehtoisia on lähinnä pääkaupunkiseudulla ja suurten kaupunkien lähellä, eikä verkosto kata koko maata.

Monet poliisit ja eläinlääkäritkin tuntuvat olevan sitä mieltä, että ampuminen on ainoa vaihtoehto.

Aaltolan mielestä resursseja on aivan liian vähän ja eläinsuojeluyhdistykset ja kunnat tai vastaavat tahot tarvitsisivat taloudellista tukea. Aaltola sai pari päivää sitten Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesyn Eläinsuojelun Topelius-palkinnon rautoihin jääneiden karhujen puolustamisesta. Hesy palkitsi myös Suomen Susi ry:n perustajan ja puheenjohtajan, Carina Lintulan.

Molemmat ovat Hesyn perustelujen mukaan pyrkineet auttamaan pienpetoraudoista loukkaantuneita niin sanottuja rautakarhuja ja tuoneet vahvan eläineettisen näkökulman loukkaantuneiden suurpetojen pelastamista ja metsästystä koskevaan julkiseen keskusteluun.

”Suurten eläinten kohdalla tarvitaan todella uusia ratkaisuja. Monet poliisit ja eläinlääkäritkin tuntuvat olevan sitä mieltä, että ampuminen on ainoa vaihtoehto”, Aaltola sanoo.

Aaltolan mielestä on valitettavaa, ettei Suomeen ole levinnyt Kanadassa ja Yhdysvalloissa oleva auttamisen kulttuuri. Siellä nukutetaan ruskea- ja mustakarhuja ja selvitetään niiden ongelmat eikä lopetus ole ainoa vaihtoehto.

Ei uusia parsinavetoita ja emakkojen häkkejä

Puolueista vihreät ja vasemmistoliitto ja tietenkin eläinsuojelujärjestöt ovat toivoneet tiukempaa lakia. Uusi lausuntokierroksella oleva versio on kuitenkin parempi kuin 25 vuotta vanha voimassa oleva eläinsuojelulaki.

Lakiesityksessä muun muassa parannetaan lehmien mahdollisuuksia liikkua niin ulkona kuin navetan sisällä. Esimerkiksi uusia parsinavetoita, joissa lehmät kytketään pysyvästi parteensa, ei saa enää rakentaa. Uusia emakoiden porsitushäkkejä ei myöskään saa enää rakentaa ja pikkupossujen kastraation kivunlievityksen vaihtoehtoja selvitetään.

Isoja puutteita lakiin kuitenkin jää. Elisa Aaltola nostaa esimerkiksi yleistyvän tavan kasvattaa vasikoita yksikseen niin sanotuissa igluissa, pienissä aitauksissa, joissa eläin ei pääse kunnolla jaloittelemaan.

”Tämä on todella surullinen ilmiö. Kun pieni, lähes vastasyntynyt eläin jätetään yksin, se voi todella huonosti. Se on viety emolta pois, eikä saa edes toisten vasikoiden seuraa. Tutkimukset kertovat yksiselitteisesti, että tästä seuraa masennusta ja krooninen stressi. Vasikan pitää saada kirmata muiden kanssa.”

Turkistarhaukselle ei näy loppua

Turkistarhauksen jatkuminen on eläintensuojelijoille iso pettymys. Sairaalloinen jalostus ja kasvatus pienissä verkkopohjaisissa häkeissä saa jatkua. Krista Mikkonen totesi marraskuun alussa blogissaan, että turkiseläinten olojen parantaminen on seuraava tärkeä askel.

”Vihreiden tavoitteena on turkistarhauksen lopettaminen ja alan työntekijöiden tukeminen uusiin elinkeinoihin siirtymisessä”, hän kirjoitti. Sama vaatimus kuuluu myös vasemmistoliitolta, mutta muita puolueita turkiseläinten kohtalo ei kiinnosta.

Moni menettää yöunensa, kun ovat huolissaan ja tosi moni miettii eläinten kohtaloa.

”Turkistarhaus on meillä nähty pitkälti elinkeinona, jota ei voida ottaa pois. Ylipäänsä taloudellinen ajattelu menee eläinten hyvinvoinnin edelle. Samaan aikaan eläinten pito on yhä harvempien käsissä ja yhä enemmän teollistuvaa tuotantoa”, sanoo Aaltola.

Aaltolan mielestä ei ole oikein, että vähemmistön etu menee valtavan eläinjoukon ja kansalaisten huolen edelle. Esimerkiksi eläinsuojelujärjestöjen Animalia ja Oikeutta eläimille teettämän tutkimuksen mukaan 74 prosenttia suomalaisista vastustaa nykyisenkaltaista turkistarhausta ja vain 15 prosenttia sallisi sen jatkua nykyisellään.

”Saan ihmisiltä niin paljon viestejä, etten ehdi vastata niihin. Moni menettää yöunensa, kun ovat huolissaan ja tosi moni miettii eläinten kohtaloa.”

Aaltola on puhunut eläinten puolesta 20 vuotta ja hänen mielestään tässä ajassa ihmiset ovat alkaneet kantaa huomattavasti enemmän huolta eläinten kohtelusta.

Edit 29.11. klo 14:51 tarkennettu otsikkoa

Leena Brandt / Verde

29.11.2021 14:24

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti