Maatiloilla suurempi huoli ukrainalaisten kausityöläisten kohtalosta kuin omasta taloudesta

Maatiloilla laitetaan omat toimeentulohuolet hetkeksi taka-alalle. Ukrainalaisten kausityöntekijöiden kohtalot huolettavat enemmän kuin marjasato. Ukrainalaiset ovat suurin ulkomaalaisten kausityöntekijöiden ryhmä Suomen maatiloilla ja puutarhoilla.

26.2.2022 | Ihmisoikeudet

Maatilat ja puutarhat ovat paljolti riippuvaisia ukrainalaisista työntekijöistä. Kun Suomeen tulee vuodessa noin 16 500 kausityöläistä, heistä noin 15 000 on Ukrainasta. Kuva: Pixabay

Suomessa työskentelee noin 15 000 ukrainalaista kausityöläistä, joista monet ovat vuosi toisensa jälkeen palanneet saman työnantajan luo. Enemmän kuin maahan mätänevät mansikat, maatilayrittäjiä huolestuttaa nyt kausityöläisten kohtalo.

Kouriintuntuvimmin kausityöläisten kohtalon kokevat ne tilat, joilla jo työskentelee ukrainalaisia, mutta työntekijälle on tullut kutsu kotimaahan sotimaan. Monella tilalla mietitään myös, voisiko koko perheen majoittaa.

”Ukrainalaisia ollaan valmiita vastaanottamaan enemmän ja halukkuutta on vastaanottaa myös perheitä”.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Kolarinpellon marjatilalla Leppävirran Kurjalassa tunnelmat ovat järkyttyneet. Kausityöläisistä on vuosien myötä tullut ystäviä ja yhteyttä on pidetty tiiviisti työrupeamien välillä. Yhteydenpitoa yritetään sinnikkäästi jatkaa myös sodan oloissa.

”Tällä hetkellä on suuri huoli ihmisistä. Omat huolet tuntuu pieniltä. Jos Ukrainasta työntekijöitä pääsee, olen varma, että jokainen on valmis heidät vastaanottamaan”, sanoo marjatilan omistaja Noora Räsänen ääni särkyen.

Kolarinpellon marjatila ei ole ainoa tila, jossa omat toimeentulohuolet painetaan hetkeksi taka-alalle.

“Päällimmäisenä on huoli työntekijöistä. Ukrainalaisia ollaan valmiita vastaanottamaan enemmän ja halukkuutta on vastaanottaa myös perheitä, vahvistaa MTK:n työvoimapalveluasiantuntija Kati Kuula.

Kolarinpellon tilalla Ukrainan tilannetta on seurattu pitkään ja ehditty jo pohtia järjestelyjä, jos joku haluaa tulla perheensä kanssa.

”Toivotaan, että työryhmiä kokoontuisi ja miettisi mitä tehdä, jos ihmisten pitää päästä turvaan Ukrainasta. Jos tänne halutaan tulla, ettei ainakaan byrokratialla vaikeutettaisi pääsyä”, toivoo Noora Räsänen.

Suomeen pääsee vapaasti, jos on biometrinen passi ja rokotukset ovat kunnossa. Työn ja välttämättömän syyn perusteella maahan tuleva kausityöntekijä tarvitsee kausityötodistuksen. Jos työ kestää yli 90 päivää, on hankittava kausityölupa. Alaikäinen lapsi voi tulla kausityöläisen mukana, jos lapsen etu ja hoito sitä vaatii.

“Toistaiseksi en osaa sanoa, miten toimitaan, jos hakijalla on lupa-asiat kesken. Asiaa varmasti ratkotaan ja se selvinnee lähiaikoina”, aprikoi Kuula.

Varasuunnitelma, kun alkushokista selvitään

Kun ensi järkytyksestä on selvitty, alkavat myös tilan huolet painaa päälle, arvelee Räsänen. On tehtävä suunnitelma sen varalle, ettei ukrainalaisia työntekijöitä saada kuten aiempina vuosina.

”Ennestään on jo takana kustannuskriisi ja paineita tuotannon supistamiseksi”, kuvailee tilannettaan Noora Räsänen.

Suomalaiset maatilat ja puutarhat ovat riippuvaisia ukrainalaisista työntekijöistä. He ovat suurin ja suosituin ulkomaalaisten kausityöläisten ryhmä. Tiloilla on halukkuutta auttaa ja työllistää kaikki sodan jaloista pääsevät, mutta kuinka moni pääsee, se on eri asia.

“Miehiä on rintamalla ja moni haluaa pysyä perheensä luona, missä perhe sitten sinnitteleekin”, pohtii Kuula.

Töitä Suomesta -rekrytointipalvelun toimitusjohtaja Riikka Koskinen toivoo, että mahdollisimman moni tila tekisi varasuunnitelman.

”Osalla varasuunnitelma on, mutta meidän pelko on, että monella sitä ei ole. Voisi ainakin avata työpaikkailmoituksen. Se ei vielä tarkoita, että tarvitsee palkata. Kuitenkin, jos vanha ja kokenut tekijä ei pääse, olisi ainakin nimiä, joista etsiä uutta tekijää”.

Kustannuskriisissä kipuilevalle tilalle ongelmat kausityöläisten saatavuudessa voivat olla viimeinen niitti, jolloin pelkkä työpaikkailmoituksen laittaminen ei enää auta. Tällöin saatetaan esimerkiksi tarvita neuvotteluja pankin kanssa tai joustoja liikkeiden kanssa sovittuihin tilausmääriin. Kati Kuula kuitenkin valaa optimismia kausityöntekijäpulaa pelkääville.

“Koronakriisin myötä opittiin, että haasteita voi tulla. Meillä on nyt paremmat valmiudet auttaa tiloja”.

Marja Paavilainen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

26.2.2022 8:49

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti