Ydinaseiden käytöstä seuraa täystuho, siksi se on ehkäistävä

Säteilysairaus, sokeutuminen, palaminen – ydinaseet aiheuttavat suurta kärsimystä ja kuolemaa. On selvää, että ydinaseiden aiheuttamaan tuhoon ei ole olemassa mitään hoitoa. Ehkäisy on ainoa keino, kirjoittaa Kati Juva.

4.3.2022 | Puheenvuoro

Kuva: ICAN / CC

Maailmassa on tällä hetkellä arviolta 14 000 ydinasetta. Näistä 85 % kuuluu Venäjälle ja Yhdysvalloille. Kummankin arsenaali on runsaat 6000 ydinkärkeä. Suurin osa näistä on merkittävästi voimakkaampia kuin Nagasakin ja Hiroshiman tuhonneet pommit, jotka olivat muutaman kymmenen kilotonnin kokoisia. Nykyiset ydinaseet ovat monesti useiden megatonnien luokkaa.

Hiroshimassa kuoli välittömästi 75 000 ihmistä ja kaupungista tuhoutui 90 %. Paineaalto aiheutti tuhoa kilometrien päässä episentrumista (räjähdyskohta maasta laskettuna), ja tulimyrskyt levisivät laajalle. Kattotiilet sulivat vielä 500 metrin päässä, ja kaikki palava materiaali – myös ihmiset – höyrystyivät ilmaan.

Alle kahden kilometrin etäisyydellä suojattomina olleet saivat niin vakavia palovammoja, että kuolivat lähipäivinä ja viikkoina. Paineaalto kaatoi taloja vielä 3,5 kilometrin päässä, jolloin ihmisiä kuoli ja vammautui kaatuvien ja lentävien esineiden alle. Vuoden loppuun mennessä kuolleita oli 140 000. 

Nykyisissä mallinnuksissa esimerkiksi 800 kilotonnin (siis edelleen varsin pieni) ydinpommi suurkaupungissa tuhoaa kaikki rakennukset 2km säteellä, ja kuolonuhreja olisi 140 000. Yhdentoista kilometrin säteellä räjähdyksen kuumuus olisi vielä niin suuri, että vaatteet syttyisivät tuleen, ja paine tuhoaisi merkittävän osa rakennuksista.  Sisätiloissa ja katveessa oleminen suojaisi jonkin verran. Tämä säteen sisäpuolella puolet ihmisistä kuolisi. Punaisen Ristin Kansainvälinen Komitea  (ICRC) on julkaissut hyytävän videon ydinaseen tuhoista suurkaupungissa.

Räjähdyksessä syntynyt tulipallo on myös niin kirkas, että se vaurioittaa retinaa pysyvästi, jos sitä katsoo suoraan. Pysyvä sokeutuminen voi seurata jopa kymmenien kilometrien päässä räjähdyksestä.

Ydinaseiden käytöstä seuraa inhimillinen katastrofi.

Räjähdys- ja palovaikutusten jälkeen seuraa säteilysairaus. Radioaktiivinen säteily tuhoaa suoliston, ihon ja luuytimen nopeasti jakautuvia soluja. Seurauksena on hallitsematon veriripuli, ihon vaurioituminen/kuoriutuminen sekä luuydinvaurion seurauksena anemia ja valkosolukato ja siten vastustuskyvyn menettäminen. Säteilysairaus johtaa nopeasti kuolemaan. Hiroshimassa alle kilometrin etäisyydellä katveessakin olleista, räjähdyksessä henkiin jääneistä kuoli yli 90 % ja 1,5 kilometrin etäisyydellä olleistakin yli puolet.

Tällaisessa inhimillisessä katastrofissa ei terveydenhuoltojärjestelmä voi tehdä mitään. Ydinhyökkäykseen ei voi mitenkään varautua. Hiroshimassa 16:sta sairaalarakennuksesta tuhoutui 14. 298 lääkäristä kuoli 270 ja 1780 hoitajasta 1654. 

Radioaktiivinen säteily lisää myös syöpäriskiä. Sen kehittyminen kestää yleensä vuosia ja vuosikymmeniä ja on selkeästi yhteydessä saadun säteilyn määrään. Alkuun lisääntyivät leukemia (erityisesti lapsilla), sitten suolistosyövät ja viimeksi maksasyöpä.

On selvää, että ydinaseiden aiheuttamaan tuhoon ei ole olemassa mitään hoitoa. Ehkäisy on ainoa keino. Ydinasekieltosopimus on yksi keino vaikuttaa tähän.

Tämä on ensimmäinen osa ydinaseiden vaikutuksista. Seuraava osa käsittelee rajoitetun ydinsodan ilmastovaikutuksia.

Kati Juva
Kirjoittaja on ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) Finlandin koordinaattori.

4.3.2022 9:44

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti