Norjalaisen lohen ennätyshinta turhauttaa kuluttajaa

Suomalaisten suosikkikalan hinta pomppasi pääsiäisenä huippuun. Hinnan nousun taustalla on kysynnän ja tarjonnan epätasapaino sekä myös Ukrainan sota. Lohentuotantoa vaivaa myös täiongelma, etenkin Etelä-Norjassa.

13.5.2022 | Ympäristö & Luonto

Kuva: Wikimedia

Tavallista kuluttajaa on jo pidemmän aikaa kauhistuttanut suomalaisten suosikkikalan, norjalaisen lohen, korkea hinta. Lohen hinta saavutti kaikkien aikojen ennätyksen pääsiäisenä, ja hinta pysyttelee edelleen korkealla. Kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä kohtaa, mutta hinnan nousuun löytyy muitakin syitä.  

Norjalainen lohi hallitsee markkinoita 

Lohikalat ovat koko maassa suurin kalojen tuoteryhmä ja ne muodostavat puolet kalamarkkinoista. Lohta kulutettiin keskimäärin 3,5 kiloa per henkilö vuonna 2019. Lohen maailmantuotanto oli noin 2,7 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Kotimainen kala edustaa vain 28 prosenttia kulutetusta kalasta. Kaikki muu on tuontikalaa. 

”Suomessa on pitkä rannikko ja paljon sisävesiä, silti meillä vallitsee ihmeellinen tilanne kotimaisen kalan suhteen. Meillä ympäristölainsäädäntö koskien uusien kalanviljelylaitosten perustamista on hyvin kireä, lupia on vaikea saada ja lupaprosessi on hyvin kallis”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Setälä.  

Myös kalastajien määrä on vähentynyt valtavasti, mikä on vähentänyt luonnonkalan tarjontaa. Silakka oli aiemmin markkinoiden päälaji, mutta kasvatettu kala on syrjäyttänyt sen. Setälä kertoo, että 1980-luvun alussa silakkaa syötiin yli 30 miljoonaa kiloa, kun tänä päivänä sitä syödään enää 4 miljoonaa kiloa. 

Kirjolohi on Suomessa ylivoimaisesti eniten kasvatettu laji ja siika toiseksi eniten. 

”Kuluttaja arvostaa lohikaloja ja ostaa mielellään niistä tehtyjä ruodottomia fileitä”, sanoo Setälä. 

Syitä hintapiikkiin on monia 

Setälän mukaan lohen korkeaan hintaan vaikuttaa tällä hetkellä etenkin kysynnän ja tarjonnan välinen epätasapaino maailmanmarkkinoilla. 

”Koronarajoitusten purkautuessa lohen kysyntä maailmalla on kasvanut kahden hankalan vuoden jälkeen. Samaan aikaan lohen tarjonta on vähentynyt. Koronatartunnat ja rajoitteet aiheuttivat suuria tuotanto-ongelmia esimerkiksi Chilen kasvatuslaitoksissa”, sanoo Setälä. 

Setälän mukaan myös Norjan tuotanto tulee todennäköisesti olemaan tänä vuonna viime vuotta pienempi ja myös Skotlannin ja Irlannin tuotanto ja varastot ovat vähissä. Setälän mukaan myös Ukrainan sodan vuoksi rehuraaka-aineiden ja energian hinnat ovat nousseet. Osaltaan hinnan nousua selittää myös euron heikentyminen suhteessa dollariin ja Norjan kruunuun. 

Täiongelma piinaa Norjassa 

Lohen hinta on viimeisten vuosien aikana ollut korkea, koska lohen maailmantuotannon kasvu on hidastunut. Tähän on vaikuttanut muun muassa Lepeophtheirus salmonistäin aiheuttamat ongelmat, etenkin Etelä-Norjassa. Lajilla on kaikista lohien loisista suurin taloudellinen haittavaikutus lohentuotantoon. 

Aikuinen täi on noin 18 millimetriä pitkä. Kala on myyntikelvoton, mikäli sen pinnalla elää täitä, sillä täit jättävät kalan ihoon ikävän haavauman, minkä kautta taudinaiheuttajat pääsevät kalaan. Pienet kalat voivat kuolla täihin, suuret kestävät niitä paremmin. 

”Norjalaiset ovat rajoittaneet uusien laitosten perustamista rannikkoalueelle erityisesti etelässä ja siirtäneet kalatäille herkkää poikas- eli smolttituotantoa suljettuihin kiertovesilaitoksiin. Melkein kaikki smoltit kasvatetaan nykyään entistä isommaksi maalaitoksissa. Näin saadaan merilaitosten tuotantokapasiteettia säästettyä isojen kalojen kasvuun”, selittää Setälä.  

Kiertovesilaitoksia on isoille lohille kokeilussa, mutta niissä edistyminen on ollut vaikeaa.

”Kasseissa kasvavat kalat pärjäävät monta viikkoa merellä, mutta jos kiertovesilaitoksissa tulee ongelmia esimerkiksi sähkökatkoksen, hapetuksen tai muiden vedenlaatumuutosten vuoksi, kalat voivat kuolla muutamassa minuutissa. Sen vuoksi laitoksissa tarvitaan moninkertaisia turvajärjestelmiä”, kertoo Setälä. 

Maailmalla ja Suomessa on investoitu voimakkaasti kiertovesilaitoksiin mutta ne ovat toistaiseksi olleet hyvin tappiollisia. Suomen suurimpia ovat Varkaudessa sijaitseva Finnforel Oy ja Ahvenanmaalla sijaitseva Fifax Oyj. 

Täipesurit ja puhdistajakalat 

Täiongelman helpottamista on viime vuosina tutkittu paljon ja niiden hallintaan on kehitetty monia keinoja. Ongelmana on ollut lohien vastustuskyvyn kehittyminen lääkkeisiin. 

”Kaloja voidaan lääkitä ja puhdistaa täipesureilla. Luonnonmukaisena menetelmänä ovat hoitajakalat, jotka napsivat lohien iholta täitä. Valintajalostuksella voidaan jalostaa kestävämpiä kaloja”, sanoo Setälä.

Täi- ja tautiongelmien lisäksi myrkylliset planktonkukinnat aiheuttavat ajoittain suurta tuhoa lohenkasvatuslaitoksilla. Näin on käynyt esimerkiksi eteläisessä Chilessä, jossa niin kutsuttu ”red tide” -ilmiö on yleistynyt. Ilmastonmuutoksen aiheuttama veden lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen hyödyttää leviä. Chile on Norjan jälkeen maailman toiseksi suurin lohen tuottajamaa.  

Uusia vaihtoehtoja tarvitaan 

”Jollei norjalaista lohta tuoda, suomalaisten kalankulutus laskee, koska kotimaista tuotantoa rajoitetaan. Kala on terveellistä ruokaa, jonka syöntiä suomalaisten tulisi kuitenkin ravintosuositusten mukaan lisätä”, sanoo Setälä. 

Norjan lohi on ollut Suomen markkinoilla niin ylivoimainen tuote, että sen korvaaminen  kotimaisella tuotannolla on vaikeaa.

”Ratkaisu tähän on mielestäni nykyistä monipuolisempi kalan kulutus ja vajaasti elintarvikekäytössä hyödynnettyjen kalojen, kuten silakan, lisääminen”, sanoo WWF:n kala-asiantuntija Matti Ovaska

Itämeren kalojen syöminen on tärkeää ympäristön kannalta. Syömällä lähivesien vajaasti hyödynnettyjä lajeja on mahdollista vähentää voimakkaasti kalastettuihin kalakantoihin kohdistuvaa kysyntää. 

Siirtyminen muihin lajeihin olisi Ovaskan mukaan toivottavaa, sillä norjalaiseen loheen liittyy huomattavia ongelmia, kuten kalatautien leviäminen ja viljelykarkulaisten risteytyminen luonnon kalojen kanssa. 

”Uskon, että kun kasvatetun lohen hinta nousee ja hyllytila kalatiskeillä vähenee, niin ihmisten on myös helpompi valita jotain muuta kalaa. Kasvatetun lohen dominanssi on ollut niin räikeää, että muut vaihtoehdot ovat unohtuneet”, jatkaa Ovaska. 

Jessica Haapkylä
Kirjoittaja on ympäristötoimittaja.

13.5.2022 10:20

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

1 Kommentti

  1. Ostan pääasiassa Norjan lohta, koska jostain käsittämättömästä syystä Suomessa saa myydä myrkyllistä itämeren kalaa, eikä sitä tarvi edes kertoa (kysyttäessäkään) asiakkaille, onko kyseessä myrkyllinen itämeren kala, vai sisävesien kala. Prismassa olen toistuvasti kysynyt asiasta miksei kalatiskillä asiaa kerrota, kuulemma toimittaja Hätälä ei sitä kerro heillekään. Hätälä taas itse vain vastasi jotain ympäripyöreää, ettei asiaa tarvitse kuluttajille lain mukaan paljastaa. On siis usein pakko ostaa norjalaista, sillä tällöin voi varmistua että kyseessä ei ole (muualla Euroopassa) ihmisravinnoksi kelpaamatonta sallitut myrkkypitoisuudet ylittävää itämeren kalaa.

    Onneksi jotkin vakuumipakatut tuotteet paljastavat tarkan viljely/pyyntipaikan. Saimaan kalaa olenkin viime kuukausina ostanut kun se on jopa Norjan lohta halvempaa nykyisin.

    Soininvaara asiaa ajoi, mutta hänkään ei tunnu käsittävän miksi hän sitä ajoi lohen osalta. Sen hän nyt kuitenkin sai aikaan, että terveydestään välittävät ohjataan ostamaan ulkomaista kalaa. Kuten Soininvaara itsekin sanoo tekevänsä.

    https://www.soininvaara.fi/2011/01/26/miksi-itameren-lohta-saa-myyda-2/

    Surullinen tarina jossa työllisyyden edistämisen nimissä luotiin päinvastainen efekti joka näkyy vielä vuosikymmeniä päätöksen tekemisestä.

Lähetä kommentti