Viron pieni vihreä puolue tähyää pääsyä takaisin Riigikoguun

Viron vihreiden alkutaival on ollut tempoileva monien muiden virolaisten puolueiden tapaan. Puolue toimii edelleen vapaaehtoisvoimin ja talkoohengellä ja toivoo pääsyä maan parlamenttiin Riigikoguun. Viiden prosentin äänikynnys on kuitenkin kaukana.

18.6.2022 | Ulkomaat

Viron vihreiden varapuheenjohtajana toiminut Johanna-Maria Tõugu (23) valittiin uudeksi puheenjohtajaksi yhdessä Marko Kaasikin kanssa helmikuussa 2022. Kuva: Viron vihreä puolue

”Tällä tasolla emme ole Virossa”, totesi Viron vihreän puolueen toinen puheenjohtaja Johanna Maria Tõugu vieraillessaan vihreiden puoluekokouksessa Joensuussa. Virolaisvieraaseen teki vaikutuksen paikallaolijoiden määrä ja järjestelyjen ammattimaisuus. Viron vihreät sekä koko maan vaalijärjestelmä on syntynyt vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja on siis vielä verraten nuorta. 

Viron vihreä puolue, lyhyemmin Rohelised (Erakond Eestimaa Rohelised, EER) rekisteröitiin puolueeksi marraskuussa 2006 ja se sai kuusi edustajaa maan parlamenttiin, Riigikoguun, heti seuraavana vuonna. Rohelised tippui kuitenkin eduskunnasta ensimmäisen kautensa jälkeen vuonna 2011, mikä aiheutti puolueessa turbulenssia puolen tusinaa vuotta. Rohelisedin rinnalle nousi myös 2018 muutamaksi vuodeksi vihertävä Biodiversiteettipuolue (Elurikkuse Erakond, ERE), joka lopulta hajosi vuonna 2020 ja vahvisti osin myös Viron Vihreiden kannattajapohjaa. Tämän jälkeen Viron vihreän puolueen kannatus naapurimaassa onkin noussut alle prosentin pohjamudista nykyiseen noin kahteen prosenttiin. 

Jäsenmäärässä laskettuna vihreitä on Virossa noin 850. Tõugu on kuitenkin optimistinen ja uskoo, että ottamalla oppia lännestä ja hyödyntämällä eurooppalaisten vihreiden yhteistyötä Rohelised voi noin kahdeksassa vuodessa lunastaa vaalikelpoisuutensa eli yli viiden prosentin kannatuksen. 

Mikä on tärkein asia, jonka Viron vihreä puolue haluaa saavuttaa tänä vuonna, Johanna Maria Tõugu?

“Haluamme päästä eduskuntavaaleissa hyviin tuloksiin. Virossa puolueelta edellytetään viiden prosentin kannatusta parlamenttipaikan saamiseksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kannatuskynnys oli fiksua poliittisen tilanteen tasapainottamiseksi ja puoluekentän sirpaloitumisen estämiseksi. Samanlainen järjestelmä on käytössä myös muissa entisissä kommunistimaissa. Nykyään se kuitenkin estää uusien ideoiden syntymistä, ruokkii korruptiota ja pitää suuria puolueita vallassa. 

Ensimmäinen askeleemme on nostaa kannatus yli kahteen prosenttiin, jolloin voimme saada valtiolta tukea puoluetoimiston ylläpitoon. Tällä hetkellä toimintamme on täysin lahjoitusten varassa ja periaatteessa maksamme itsellemme. Maksamme siitä, että voimme tehdä töitä vihreiden arvojen eteen. Motivaatio on korkealla mutta hyväkin tahto kuolee usein uupumuksen alle. Rahoitus ei tietenkään ole oikotie onneen ja näen edessämme hikisiä vuosia mutta uskoisin, että vuosikymmenen jälkeen olemme pääsemme parlamenttikynnyksen yli.”

Millaiset teemat ovat Viron vihreän puolueen vaalikampanjoiden kärjessä?

“Metsät ovat tällä hetkellä meille tärkeä fokus. Olemme ainoa puolue, joka ottaa liialliset hakkuut vakavasti eikä harrasta viherpesua. Monilla puolueillamme on vihreä imago muttei minkäänlaisia tuloksia vihreiden arvojen edistämisestä. Päätöksenteon hetkellä ympäristö unohtuu ja se uhrataan muita asioita priorisoimalla. Rohelised taas ei tee kompromisseja ympäristökysymyksissä.

Metsähakkuulupia on saatava vähennettyä, sillä tällä hakkuuvauhdilla meillä ei pian ole enää yhtään metsää maassamme. Valtava määrä metsäteollisuuteen sidottuja työpaikkoja sekä vahva lobbaus ovat johtaneet siihen, että satoja tuhansia lintuja ja eläimiä kuolee vuosittain. Lisäksi kampanjoimme mm. LQBT-oikeuksien puolesta.”

Mikä on suurin saavutuksenne tähän mennessä?

“Lähimenneisyydestä nostaisin esiin sen, että tekemämme kansalaisaloite yhdenvertaisesta avioliittolaista keräsi kansalaisaloiteportaalissamme maan siihen asti suurimman määrän allekirjoituksia, noin 36 000 kappaletta, vuonna 2020. Olemme tämän myötä avanneet kentän LQBT-oikeuksien kehittämiselle. Toisaalta korostaisin sitä, että on huikea saavutus, että pääsimme täysin uutena puolueena heti ensimmäisissä vaaleissa eduskuntaan vuonna 2007. “

Mikä on Viron suurin ”vihreä saavutus” tähän mennessä?

Kansainvälisessä vertailussa Viro kyllä menestyy ympäristöystävällisenä maana ja Tallinna on nimetty Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi vuodelle 2023. Monet progressiivisesti ajattelevat kuitenkin katsovat näitä saavutuksia hyvin kriittisesti ja Tallinnan ”edistyksellisyydelle” on sosiaalisessa mediassa luotu ruotimista varten ihan omia tilejä. Toki esimerkiksi se, että pääkaupungissamme on ilmainen liikenne, on hyvä menestystarina. Syyt sille eivät kuitenkaan ole ekologiset vaan taloudelliset, sillä tavoitteena oli houkutella kaupunkiin lisää veronmaksajia. 

Viherpesusta Tallinnassa kertoo myös se, että vallassa olevat puolueet valitsivat summan mutikassa teitä, joista maalasivat osan punaiseksi pyöräteiden merkiksi vain muutamia viikkoja ennen vaaleja. Vaalien jälkeen maalit huuhtoutuivat vain joidenkin kuukausien käytön jälkeen mereen, mikä oli iso ympäristötragedia ja saastutti luontoamme. 

Tarto on omasta näkökulmastani Tallinnaa paljon ekologisempi kaupunki. Kaupungilla on ilmasto-ohjelma ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen kannustetaan esimerkiksi kaupunkipyörillä ja pyöräilyn mahdollistavalla infrastruktuurilla.  Vihreä Viro on mielestäni todellisuudessa vallanpitäjien populismia, jolla on vähän tekemistä todellisten vihreiden ratkaisujen kanssa. “

Miten Suomen ja Viron vihreät voisivat tehdä yhteistyötä?

“Puhuimme eri vaihtoehdoista, kun vierailin puoluekokouksessa Joensuussa. Tärkeää olisi ottaa yhdessä kantaa tai löytää ratkaisuehdotus siihen, että Viro myy Suomelle puupellettejä. Virossa ollaan tyytyväisiä kun vienti kasvaa, mutta pellettien poltto ei suinkaan ole ympäristöystävällinen energiamuoto. Yhteistyökeskusteluissa nousi myös esiin villi idea siitä, että hyödyntäisimme Helsinkiin suuntautunutta diasporaa ja Vihreisiin perustettaisiin oma virolainen jaos.”

Mitä Suomen vihreät voisi oppia Viron vihreältä puolueelta ja vastaavasti toisinpäin?

Toistaiseksi on vaikea keksiä mitään, missä olisimme Suomen vihreää puoluetta parempia. Katsomme teitä kovasti ylöspäin, sillä toimitte hyvin ammattimaisesti. Vihreillä on pitkä historia Suomessa siinä missä Rohelised on vielä varsin tuore puolue. Olemme vastikään muodostaneet identiteettimme sosiaalisesti liberaalina ja progressiivisena toimijana. 

Taustaa vihertävästä Virosta

Virossa on vuosien varrella toiminut erilaisia ​​vihertäviä poliittisia puolueita. Viron vihreä puolue perustettiin vuonna 2006. Viron vihreä puolue (EER) oli edustettuna Viron eduskunnassa Riigikogussa kuudella jäsenellä vuosina 2007-2011. Ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja vuonna 2018 perustettiin Biodiversiteettipuolue (ERE), jonka toiminta lakkasi vuonna 2020, kun edustajat liittyivät vapaaseen puolueeseen ja muodostivat uuden puolueen nimeltä Tulevaisuuden puolue (TULE). Myös Viron vihreä puolue kutsuttiin uuteen puolueeseen, mutta vihreät päättivät jatkaa toimintaansa nimellään ja brändillään.

Viron vihreät kampanjoi tasa-arvoisen avioliittolain ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta ja mainitseee Viron ainoana puolueena huumepolitiikan uudistuksen. Viron vihreiden suosio oli kuitenkin huipussaan puolueen konservatiivisimpina aikoina: vuosina 2006-2011. Vastaperustetun puolueen kannatus oli tuolloin 7,1 prosenttia.

Vuonna 2021 EER:n yleiskokous valitsi puolueelle kaksi johtajaa: Züleyxa Izmailovan ja Kaspar Kurven, jotka ovat selvästi viljelleet eurooppalaista vasemmistopolitiikkaa. Vasemmistopoliitiikasta kertoo esimerkiksi ehdotus progressiivisen tuloveron asteittaisesta käyttöönotosta. Lisäksi Izmailovan ja Kurven johdolla Rohelised on ensimmäinen virolainen puolue, joka hyväksyi päätöslauselman tasa-arvosta avioliitossa. Rohelised tasapainoilee vuonna 2022 oikeisto-vasemmisto-akselilla, sillä puolueelle on tärkeää toteuttaa molempien siipien parhaat puolet: saada aikaan yhteiskunnallista muutosta ja toisaalta säilyttää osa vanhoista perinteistä. Tällä hetkellä kannatus ei jakaannu alueellisesti kaupunkeihin ja maaseutuun, mutta kahtiajako muodostuu länsieurooppalaisille vihreille tyypilliseen tapaan ikä- ja koulutustaustasta. 

Vihreitä vaalikausia

2007-2011 Rohelised eduskunnassa 

2011-2017 Keskustalaista politiikkaa ja sisäisesti epävakaata aikaa

2017-2012 Uusi johtaja, progressiivinen politiikka, hidas mutta tasainen suosion kasvu

2021 – Menestys maakuntavaaleissa: kaksi edustajaa kunnanvaltuustoihin

Karin Metsäpelto
Kirjoittaja on digiyhteiskuntaan, hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen keskittyvä toimittaja

18.6.2022 16:05

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti