Pyöräile henkesi edestä

Pyöräily pitää kuntoa yllä ja päästöttömänä liikennemuotona torjuu osaltaan ilmastonmuutosta. Pyöräilijä on kuitenkin liikenneonnettomuuksissa se osapuoli, jolle käy huonoimmin. Pyöräilyväyliä on edelleen olemattoman vähän, ne ovat huonosti suunniteltuja tai jopa väärin merkittyjä. Tiellä liikkuvat tuntevat myös huonosti liikennesääntöjä.

18.8.2022 | Pääkirjoitus

Helsingin Baanan kaltaiset ratkaisut parantavat pyöräilyn turvallisuutta. Kuva: Sakari Kiuru/Helsinkikuvia

Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain parikymmentä pyöräilijää ja 800 loukkaantuu liikenneonnettomuuksissa. Onnettomuustietoinstituutti on tutkinut pyöräilyonnettomuuksia, jotka usein johtuvat pyöräilijän havainnointivirheestä. Kaksipyöräinen luottaa liikaa siihen, että muut tienkäyttäjät väistävät.

Kaikenlainen valistus, varovaisuus, kypärän ja valojen käyttö ovat tarpeen, mutta sen lisäksi tarvitaan parempaa pyöräilyinfraa. Tuorein uutisoitu kuolintapaus sattui sunnuntaina Helsingissä, jossa vanha katumerkintä antoi väärän kuvan väistämisvelvollisuudesta. Onnettomuudessa oli muitakin taustatekijöitä, mutta Helsingin kaupunkikin on myöntänyt, ettei kaikkia vanhoja merkintöjä ole ehditty poistaa.

Yleensä pyöräilijän havainnointivirhe voi johtua iästä tai päihteiden käytöstä, mutta nykyisessä tilanteessa tarkka havainnointi liikenteessä on vaikeaa aivan kaikille. Pyöräilijän kulkureitit ovat eräänlainen hybridimalli, ”jokaiselle jotakin”: Osa pyöräteistä on liikennemerkillä merkitty, osa ei, osalla mennään yhteen suuntaan, toisella kahteen suuntaan. Pyörätiet on merkitty punaisella päällysteellä tai sitten ei, ne ovat pelkkä kadusta erotettu kaista, johon on merkitty pyörän kuva tai ei. Pyörätie ehkä loppuu kahden korttelin jälkeen, jolloin on siirryttävä ajoradalle.

Tämän sekavuuden lisäksi eri kaupungeissa on erityyppisiä ratkaisuja, kuten sekä pyöräilyn että kävelyn sallimia kevyen liikenteen väyliä, jotka on todettu pyöräilijöille lähes yhtä vaarallisiksi kuin yhdistetyt bussi- ja pyöräkaistat. Rakennuskohteiden poikkeusjärjestelyissä pyöräilijät myös usein unohdetaan tai heidät ohjataan huonosti merkityille kiertoreiteille.

Mitä mahtaisi tapahtua, jos muilla tienkäyttäjillä, kuten autoilijoilla, olisi vastaavanlainen valikoima merkintöjä ja vaihtoehtoja?

Mitä mahtaisi tapahtua, jos muilla tienkäyttäjillä, kuten autoilijoilla, olisi vastaavanlainen valikoima merkintöjä ja vaihtoehtoja?

Valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on näiden liikkumismuotojen matkamäärien kasvattaminen 30 prosentilla vuodesta 2018 vuoteen 2030 mennessä. Perusteena mainitaan niin ilmastonmuutos kuin kansanterveyskin ja ohjelmassa huomautetaan erikseen, että turvallisuuden tulee parantua matkojen kasvusta huolimatta.

Traficom myöntää kunnille valtionavustusta infrastruktuurin, kuten väylien, niiden varusteiden, pyöräpysäköinnin rakentamiseen tai parantamiseen. Tämän vuoden valtionavustushaku on auki syyskuun loppuun asti, eikä vielä tiedetä riittävätkö rahat kaikkiin hankkeisiin.  

Viime vuonna avustuksia myönnettiin 24 miljoonaa euroa 63 kohteeseen eri puolille maata. Euroilla muun muassa kehitettiin pyöräpysäköintiä Asikkalassa, kohennettiin Leppävaaranraittia Espoossa ja muutettiin Yrjönkatu pyöräkaduksi Jyväskylässä.

Tämä on ikävä tieto niille kunnille, jotka haluavat parantaa pyöräilyverkostoaan

Tänä vuonna rahaa on jaossa puolet vähemmän, kun monet yllättävätkin menot ovat syöneet valtion rahoittamia liikenneinvestointeja. Tämä on ikävä tieto niille kunnille, jotka haluavat parantaa pyöräilyverkostoaan. Turvallisia reittejä olisi saatava lisää, jotta esimerkiksi koululaiset uskaltaisivat käyttää pyörää koulumatkoillaan. Pelkkä piennar ei riitä, vaan haja-asutusalueilla tarvitaan autoliikenteestä erotettuja väyliä.

Turvallisen pyöräilyn edistäminen on monen tekijän summa. Oma ongelmansa on Suomen pohjoinen asema ja vaihtelevat sääolosuhteet. Viime talven jääsohjo teki urheimmankin talvipyöräilijän taipaleesta mahdottoman. Pyörätien rakentaminen ei riitä, vaan se on myös pidettävä ajokelpoisena kaikissa keleissä. Pyöräinfra tarvitsee ensi vuodelle enemmän, ei vähemmän rahaa.

Leena Brandt / Verde

18.8.2022 7:22

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti