Pelkät kannusteet eivät riitä – ylikuluttavaa elämäntapaa on suitsittava myös rajoituksin

Ilmastotoimia tuetaan silloin, kun se tarkoittaa rahan jakamista. Kielloista ja rajoituksista päättäminen on vaikeampaa, kirjoittaa Amanda Pasanen.

13.9.2022 | Puheenvuoro

Kauppakeskus Pixabay
Kuva: Pixabay

Viime viikot olen kerta toisensa jälkeen turhautunut suomalaisen poliittisen keskustelun pinnallisuuteen. Kolmasosa Pakistanin pinta-alasta on veden alla ilmastokriisistä johtuvista tulvista ja Ukrainassa ihmisiä kuolee Putinin sotakoneistoon, jota rahoitetaan fossiiilienergialla. , Miten Suomessa siis edes keskustellaan siitä, pitäisikö ilmastotoimet nyt laittaa tauolle, jotta meidän ei tarvitsisi yhtään tinkiä korkeasta elintasostamme näidenkään kriisien keskellä?

Ei sen puoleen, että tehty ilmastopolitiikka edes laskisi elintasoa. Päinvastoin – täyskäännös ilmastopolitiikassa nyt olisi haitallista esimerkiksi yritysmaailmalle, jossa pitkän tähtäimen investointeja on tehty sillä oletuksella, että ilmastokriisin vaatimuksiin on vastattava. Ilmastopolitiikan suunnanmuutos aiheuttaisi vain enemmän taloudellisia vaikeuksia monille Suomenkin talouteen vahvasti vaikuttaville tahoille.

Siitä huolimatta fakta on kuitenkin se, että meidän on pystyttävä vähentämään ylikulutusta. Jos haluamme pysyä edes jossain planetaarisissa rajoissa, ei yksinkertaisesti ole mahdollista jatkaa luonnonvarojen kulutuksen kasvua loputtomiin. Elämme jo nyt ekologiseksi velaksi.

Elämme jo nyt ekologiseksi velaksi.

Kaiken pitäisi muuttua. Oikeastaan koko systeemin pitäisi muuttua. On helppoa sanoa, että paha kapitalismi ja talouskasvu on kaiken syypää, mutta vaikeampaa kertoa, että mitä sille pitäisi käytännössä tehdä. Ajattelen, että ympäristön kestävyys on asetettava ykköseksi. Vain siten saamme myös talousjärjestelmää vivutettua uuteen suuntaan. Systeemin muuttaminen ei tapahdu sillä, että leikkisimme päätöksiä tehdessämme, että kapitalistisen järjestelmän reunaehdot eivät koske meitä. On pystyttävä toimimaan samaan aikaan systeemin ehdoilla, mutta sen toimintalogiikkaa muuttaen.

Ilmastolaki velvoittaa seuraavia hallituksia

Askelia oikeaan suuntaan on jo otettu. Suomella on uusi ilmastolaki, joka velvoittaa myös tulevia hallituksia tekemään riittävästi päästövähennyksiä, jotta saavutamme hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035. Lisäksi Suomessa on ensimmäistä kertaa asetettu tavoite luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiselle. Tavoitteena on, että vuonna 2035 kotimainen luonnonvarojen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa.

Luontolakia ja luontopääoman mittaamista selvitetään ympäristöministeriössä. Lisäksi valmistellaan mallia energiaomavaraisuuslainoille, jotka helpottaisivat pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä kotitalouksia tekemään investointeja energiaomavaraisuuteen eli esimerkiksi maalämpökaivoihin tai aurinkopaneeleihin. Yli miljardi euroa on panostettu vihreään siirtymään. Se on ennennäkemätöntä.

Ilmastotoimia pystytään tällä hetkellä useiden puolueiden toimesta tukemaan, jos kyse on rahojen ja tukien jakamisesta. Rajoitusten ja kieltojen kanssa on vaikeampaa ellei mahdotonta.

Paljon enemmän pitäisi tietenkin tehdä. Nykyinen ilmastomyönteinen hallitus on saanut useita hyviä asioita aikaiseksi ja rahaa on onnistuttu jakamaan oikeisiin kohteisiin. Samaan aikaan rahaa on jaettu myös haitallisiin kohteisiin, sillä kaikkien on pitänyt saada jotain.

Ilmastotoimia pystytään tällä hetkellä useiden puolueiden toimesta tukemaan, jos kyse on rahojen ja tukien jakamisesta. Rajoitusten ja kieltojen kanssa on vaikeampaa ellei mahdotonta. Ympäristölle haitallisiin yritystukiin ei pystytä koskemaan, eikä haitallista ylikuluttamista pystytä rajoittamaan. Teollisuuden oletettu kilpailukyky menee ympäristön kantokyvyn edelle, vaikka pitkässä juoksussa luonnonvarojen ylikulutus johtaa myös teollisuuden alasajoon.

Juhlapuheista tekoihin

Ensi keväänä käydään taas eduskuntavaalit, joissa eittämättä tullaan puhumaan ainakin energiakysymyksistä, ja toivon mukaan myös kiihtyvästä luontokadosta ja ylikulutuksesta. Julistavien juhlapuheiden sijaan kannattaa tarkkailla sitä, ketkä ovat aidosti valmiita asettamaan selkeitä rajoja ympäristölle haitallisille toiminnalle.

Ilmastokriisin kannalta seuraavat kymmenen vuotta ovat ratkaisevia. Nopeita muutoksia saadaan yhteiskunnassa aikaan vain rajoittavalla politiikalla. Kannustimet ja tuet varmistavat taas takaavat muutosten hyväksyttävyyden ja pysyvyyden. Vihreä siirtymä ei tapahdu tarpeeksi nopeasti pelkästään miljardiluokan kannustimilla.

On korkea aika katsoa itseämme peiliin, kun Keski-Euroopan joet kuivuvat, fossiilirahoilla ostetut aseet tappavat Euroopan maaperällä ja globaalin etelän maissa kärsitään korkean elintasomme aiheuttamista päästöistä. Kaikkien ei tarvitse omassa henkilökohtaisessa elämässään stressata itseään uuvuksiin ekologisten valintojen viidakossa. Tärkeintä on aktivoitua yhteiskunnallisesti ja vaatia muutoksia rakenteisiin, jotka meidänkin kulutusta ja elämäntapojamme ohjaavat. Aika on käymässä vähiin.

Amanda Pasanen
Kirjoittaja on helsinkiläinen vihreä kaupunginvaltuutettu.

13.9.2022 11:40

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti