Metsämarssin kaikuja kuului myös puoluevaltuustossa

Lauantaina marssittiin metsän puolesta Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Joensuussa ja Raaseporissa.  Marssin järjestäneet luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt ja -yhteisöt vaativat hallitukselta luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä ja hiilinielujen pelastamista. Puuston kasvun hidastuminen ja kovat hakkuut ovat keikauttaneet metsät hiilinieluista päästölähteiksi.

Vihreiden puoluevaltuustossa Kuopiossa  puhunut puheenjohtaja, ympäristöministeri Maria Ohisalo lähetti terveisiä metsämarssijoille. Käynnissä ovat jo tarkemmat selvitykset nielujen tilasta ja mahdollisen uuden metsälain tuomista uudistuksista.

”On kuitenkin selvää, että ongelma on niin syvä, ettei se puolessa vuodessa vielä ratkea. Näiden tietojen pohjalta on seuraavan hallituksen toteutettava nielujen pelastuspaketti – haastankin puolueet kertomaan jo ennen vaaleja kantansa tähän kysymykseen”, totesi Ohisalo.

Ohisalo korosti kevään vaalien merkitystä paitsi luonnolle myös hyvinvointivaltion tulevaisuudelle ja lapsille ja nuorille.

”Meidän tavoitteemme on hiilineutraali hyvinvointivaltio, jonka talous on tasapainossa. Me saavutamme tämän sillä, että nostamme työllisyysasteen 80 prosenttiin, panostamme koulutukseen, otamme käyttöön perustulon ja houkuttelemme maahan lisää kansainvälisiä osaajia.”

Vihreille tärkeitä lakiuudistuksia on tällä hallituskaudella viety eteenpäin, mutta joka uudistuksen kohdalla on herännyt myös valitus siitä, että olisi pitänyt päästä vielä parempaan. Eläinten hyvinvointilaki ei pidä sisällään turkistarhauksen kieltoa, translaissa on juridisen sukupuolen muutosoikeus vain 18 vuotta täyttäneillä, kaivoslaki ei ole täydellinen ja perhevapaauudistuksessakin olisi voitu mennä pidemmälle.  

Ohisalo muistutti omiaan siitä, ettei yksikään puolue voi sanella yksin hallituksen linjaa ja että työtä tehdään tästä eteenpäinkin.

”Maailman muuttaminen on aina vaikeampaa kuin jarrupolkimen painaminen.”

Ohisalo huomautti myös, ettei nyt ole oikea aika vyöryttää äänestäjille toiveiden tynnyriä. Valtiontalouden liikkumavaraa on tulevina vuosina vähäinen ja uudistuksia tehtäessä on priorisoitava kohteet.

Kävellen, pyörällä, sähköautolla ja junalla

Kuopioon kokoontunut puoluevaltuusto käsitteli ja hyväksyi kaksi isoa ohjelmaa, jotka osaltaan ovat kevään vaaliohjelman perustana. Liikennepoliittisen ohjelman esitelleet ohjelmatyöryhmän puheenjohtajat Jonni Lehtiranta ja Patrick Jensen totesivat liikenneympäristön muuttuneen merkittävästi viime vuosina. Ensin korona romahdutti joukkoliikenteen käytön ja sitten alkoi polttoaineiden hintaralli. Junat eivät enää kuljeta Suomen ja Venäjän välillä matkustajia tai rahtia.

Valtuustossa nousi esiin kysymyksiä muun muassa vihreän vedyn ja biokaasun käyttömahdollisuuksista, esteettömyydestä ja raideliikenteen vaihtoehdoista.

Liikenteen päästövähennykset ovat edenneet hitaammin kuin muilla sektoreilla. Päästöttömämpään liikkumiseen siirtyminen edellyttää muun muassa kattavaa latausverkostoa sähköautoille, yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja sujuvia raideyhteyksiä. Ohjelma esittää myös maakuntien lentokenttien tukien vähentämistä etenkin niiltä kentiltä, joilta liikkuminen on korvattavissa joukkoliikenteellä.

Vihreiden edellinen liikennepoliittinen ohjelma hyväksyttiin vuonna 2006. Sen vertaaminen nykypäivään paljastaa muun muassa, että päästövähennystarve on vain kasvanut, työmatkat pidentyneet, yhteiskunta autoistunut ja lentoliikenne kaksinkertaistunut huomattavasti ennakoitua nopeammin.

Ohjelmia vertaillut Jonni Lehtiranta kirjoittaa blogissaan, miten ehdotettua kansallista lentoveroa odotetaan yhä, ruuhkamaksut eivät ole vieläkään mahdollisia ja pyöräreittiverkosto on laajenee kovin verkkaisesti. Toisaalta taas auto- ja ajoneuvoveroa on porrastettu päästötason mukaan, työmatkoilla on tarjolla pyöräetu autoedun tapaan ja monen muukin vanha ehdotus etenee.

Tukea Itä-Suomen tuulivoimattomuuteen

Vihreiden maaseutu- ja aluepoliittinen ohjelma on monen ulottuvuuden risteyksessä. Siinä sivutaan niin liikenneratkaisuja kuin maa- ja metsätalouden kestävyyttä ja puhutaan keskinäisestä riippuvuudesta.

Energiakriisi ja Venäjän toimet ovat nostaneet hajautetun ja omavaraisen energiantuotannon merkitystä.   Esimerkiksi biokaasulaitoksilla on tärkeä merkitys paitsi omavaraisuuden myös ravinteiden kierrätyksen ja myös vesistöjen kunnon kannalta.

Ohjelmatyöryhmää johtanut lappeenrantalainen vihreiden varapuheenjohtaja Hanna Holopainen edistäisi myös tuulivoimaa, mutta samalla pitää ratkaista itäisen Suomen pattitilanne. Puolustusvoimat on tähän asti estänyt tutkia haittaavan rakentamiseen Kaakkois- ja Itä-Suomessa.

”Ratkaisun löytymiseen asti menetetyt verotulot pitää kompensoida Kaakkois- ja Itä-Suomen kunnille”, Holopainen linjaa.  

Euroja pitäisi antaa niin suorana tukena kunnille kuin myös tukena energia- ja tutkimusinvestoinneille, joita ovat esimerkiksi suuret maalämpöratkaisut ja yliopistojen tutkimusrahoitus.

Korona nosti pintaan etätyön, johon moni mieltyi myös pandemian hellitettyä otettaan. Samalla lisääntyi vapaa-ajan viettäminen omalla mökillä. Energian hinnan nousun vaikutuksia monipaikkaisuuteen ei vielä voida arvioida, mutta vihreät ehdottaa ohjelmassa, että kaksoiskuntakansalaisuutta pitäisi selvittää.