Poikkeusajat näkyvät budjetissa, Tanskasta löytyisi ratkaisu

Budjettikeskustelun päähuomio keskittyy valtionvelkaan. Keskustelussa näyttää unohtuvan, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Velkaantumisen hoitotapoja arvioitaessa on unohtunut helpoin ratkaisu, Tanskan malli. Sen veroasteella Suomen talous olisi tasapainossa, kirjoittaa Eero Karisto. Budjetin lähetekeskustelu päättyy tänään tiistaina.

27.9.2022 | Analyysi

Lähetekeskustelu valtion talousarvioesityksestä päättyy tänään tiistaina. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Suomen ensi vuoden budjetti on noin kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen. Valtion velan arvioidaan kasvavan 156 miljardiin euroon. Budjetin loppusumma on ennätyssuuri, 80,5 miljardia euroa. Kasvua edelliseen varsinaiseen budjettiin on 15,6 miljardia, josta 14 miljardia selittyy kuitenkin sillä, että sote-palvelujen rahoitus siirtyy kunnilta valtion budjettiin.

Loppusummien vertailut ovat yleensäkin vaikeita erityisesti lisäbudjettien takia, mutta näinä vuosina erityisen vaikeita koronan sekä Venäjän sotatoimien ja sen seurannaisten aiheuttamien muutosten takia. Muutokset voivat olla kertaluontoisia, tilapäisiä tai pysyviä.

Venäjän hyökkäys tulee kalliiksi

Venäjän hyökkäys näkyy Suomen valtiontaloudessa monella tavalla. Puolustusmenoja lisätään, energian hinta nousee, ja sitä kompensoidaan. Kauppa, matkailu ja muu elinkeinotoiminta kärsivät, mikä aiheuttaa vähenemistä verotuloissa sekä kasvua tukien tarpeessa. Myös Ukrainasta sotaa pakoon tuleva väestö aiheuttaa kustannuksia.

Puolustusmenot kasvavat miljardilla. Kasvusta kolme neljännestä selitetään turvallisuusympäristön muutoksella. Korotuspaineita toi myös hävittäjähankinta. Koronaviruksen aiheuttamat suoranaiset tuet loppuvat, mutta seurannaisvaikutukset jatkuvat, esimerkiksi siksi että yrityksiä meni nurin ja joiltakin aloilta katosi työvoimaa, jota nyt tarvittaisiin. Valtion korkomenojen arvioidaan kasvavan miljardilla.

Tukieuroja hukkaan

Talousoppineiden kritiikki budjettia kohtaan kohdistuu aika pitkälle poikkeusolojen aiheuttamien tukien kohdentamiseen. Ylimääräiset lapsilisät ja sähkön alv-alennus vievät tukirahaa sinnekin, missä sitä ei tarvita. Sähkön alv-alennuksen päätymisestä täysimääräisesti hintoihin ei ole varmuutta. Lisäksi se keventää painetta vähentää sähkönkulutusta, joka nyt olisi tarpeen. Alennuksesta hyötyvät nekin, joilla pitkäaikainen kiinteähintainen sopimus, ja joiden sähkön hintaan kriisi ei nyt vaikuta millään tavalla. Keskusta heitti nämä ehdotukset julkisuuteen hallituskumppaneilta kysymättä, ja muiden oli sitten vaikea tyrmätä.

Alijäämä – uskollinen kumppani

Suomen valtiontalous on nykyään jatkuvasti alijäämäinen. Jotkut puolueet näkevät velan suurempana, toiset pienempänä ongelmana. Kaikille lienee silti selvää, että velka ei voi jatkuvasti kasvaa. Ratkaisuja on kaksi: menojen leikkaaminen ja tulojen lisääminen.

Helppoa velan kasvun pysäyttäminen ei ole. Velka on kasvanut myös budjettikuria puheissa korostavan kokoomuksen johtaessa hallitusta tai valtiovarainministeriötä. Varsinkin hallituksessa ollessaan ainakin useimmat puolueet luottavat talouskasvun ja työllisyyden paranemisen korjaavan tilanteen tai ainakin parantavan sitä. Verotulot kasvavat ja vastaavasti työttömyyden hoitoon kuluu vähemmän rahaa.

Varsinkin oikeiston agendaan kuuluu kasvusta riippumatta myös menojen leikkaaminen. Juha Sipilän porvarihallitus leikkasi lähes kaikesta. Kokoomus lupaa esitellä leikkauslistansa vaihtoehtobudjetissaan marraskuussa. Tähän asti puolue on puhunut sosiaalietuuksien leikkaamisesta, välillä pehmentänyt, välillä koventanut puheitaan. Viimevuotisessa vaihtoehtobudjetissa ne korostuivat.

Esiin ovat nousseet myös ympäristölle haitalliset yritystuet, joiden määräksi on laskettu jopa 3,5 miljardia. Tukien karsimiselle on laaja kannatus. Viimeksi sitä yritettiin toden teolla Petteri Orpon valtiovarainministerikaudella, mutta työ meni täysin karille.

Hallituspuolueet muistuttavat, että tämän vaalikauden nopea velkaantuminen selittyy valtaosin koronan, Venäjän sotatoimien ja sen seurausten kuten energian hinnannousun aiheuttamilla poikkeustoimilla, joita myös oppositio on pääasiassa tukenut, osin pitänyt tukea riittämättömänäkin. Muilta osin hallituspuolueet uskovat tulevaisuusinvestointien parantavan tilannetta, mutta pidemmällä aikavälillä. Kokoomuskin on lupaillut lisää rahaa koulutukseen, tutkimukseen ja tieteeseen – mikä on linjassa hallituksen tulevaisuuspolitiikan kanssa. Usko koulutuksen ja tutkimuksen apuun on siis melko yleinen, myös politiikan ulkopuolella.

Ennaltaehkäisy nousee ajoittain esiin tasapainotuskeinona ja on osin hallituksen tulevaisuusinvestointien takana. Julkisen sektorin toimien oletettavasti voitaisiin ennaltaehkäistä ongelmia, jotka toisaalta lisäävät yhteiskunnan kustannuksia, toisaalta ehkäisevät tai hidastavat tulokehitystä. Paljonpuhuttu esimerkki tästä on mielenterveysongelmat. Yksi ongelma on, että ennaltaehkäisevien toimien vaikutuksesta ei ole tarpeeksi tutkimustietoa.

Tanskan malli ratkaisisi

Tanskaa tarjotaan Suomelle malliksi milloin milläkin politiikan osa-alueella, varsinkin työllisyyspolitiikassa ja maahanmuutossa, mutta yksi asia on jäänyt varjoon: Jos Suomi ottaisi käyttöön Tanskan veroasteen, jopa ensi vuoden poikkeusajan budjetti olisi ylijäämäinen.

Veronkorotuksia Suomessa ei juuri kukaan esitä. Inflaation vaikutuskin leikataan indeksitarkistuksella, joka leikkaa valtion tuloja 634 miljoonalla. Kokoomus puhuu vielä miljardin tuloveron kevennyksestä.

Suomen verokertymä 2021 oli Tilastokeskuksen mukaan 108,3 miljardia euroa. Veroaste oli 42,8 prosenttia. Tanskan veroasteen (2020) 46,5 mukaan Suomen verokertymä olisi noussut 117,7 miljardiin eli lähes 9,4 miljardilla. 

Tanskan veroaste ylipäätään ratkaisisi koko Suomen paljon puhutun kestävyysvajeen. Suomea korkeampi veroaste oli 2020 OECD-maista myös Ranskassa, Belgiassa, Italiassa, Ruotsissa ja Itävallassa. OECD:n keskiarvo on paljon alhaisempi, 33,5 prosenttia. Suomen verrokkimaat ja ylipäätään eurooppalaiset maat ovat listan yläpäässä. EU-maista alle keskiarvon jäivät Liettua, Latvia ja Irlanti.

Taloudessa paljon hyvää

Talouskeskustelussa puhutaan nyt aiempaa selvästi vähemmän työllisyydestä ja investoinneista, joita on yleensä pidetty talouden oleellisina mittareina. Osasyy lienee, että oppositiolla ei ole intressiä puhua niistä, koska niiden mukaan maan talous olisi hyvässä kunnossa.

Sipilän porvarihallitus saavutti työllisyysastetavoitteensa 72 prosenttia. Kasvu jatkui tällä hallituskaudella, kunnes romahti koronan myötä. Nyt se on kuitenkin taas noussut jo yli koronaa edeltävän tason. Helmikuussa se oli Tilastokeskuksen mukaan 74 prosenttia. Ylipäätään työllisyysluvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan parantuneet.

Tämän vuoden verotulokertymät ylittävät odotukset, mikä kertoo, että maan talous on ainakin tähän asti ollut vauhdissa. Viime vuonna verotulokertymä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 8,7 prosenttia.

Jostain syystä hallituspuolueetkaan eivät pidä saavutuksistaan kovasti meteliä. Medialla taas on muita kiireitä.

Valtio on pitänyt myös hyvää huolta kunnista. Se otti kantaakseen koronariskit kuntien puolesta melko avokätisesti. Valtio osallistuu myös Venäjän sotimisen kunnille aiheuttamiin kustannuksiin.  Odotettua nopeampi talouskasvu tuo kunnillekin 700 miljoonaa euroa enemmän kuin vielä keväällä arvioitiin.

Eero Karisto
Kirjoittaja on toimittaja.

27.9.2022 12:10

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon