Päihteet eivät katoa rangaistuksilla, eivätkä ongelmat ratkea itsestään

Suomessa laillisia päihteitä on kaikkialla, kaupoissa ja R-kioskeissa, arjessa ja juhlissa. Maassa on arviolta puoli miljoonaa alkoholin riskikäyttäjää, joille olut, viini tai viina ei ole vain saunaillan nautintoaine, illallisen kyytipoika tai juhlien piristys.

Hyvä uutinen on, että nuoremmat ikäluokat eivät välitä vanhempien esimerkistä. Humalahakuinen juominen on laskussa ja erityisesti nuorten naisten joukossa sober curious, utelias raittius, valtaa sijaa.

Suomen vaarallisin päihde tappaa vuosittain noin 1 700 henkeä, eivätkä luvussa ole mukana onnettomuudet tai väkivaltaisuudet. Kuolleiden keski-ikä on noin 60 vuotta.

Viinasta johtuvien kuolemien määrä ei ole viime vuosina juuri muuttunut, mutta huumekuolemat ovat nousseet selvästi. Huumekuolemat ovat erilaisia, sillä jo satunnainen käyttökertakin voi tappaa. Laittomasti myydyt huumeet voivat olla mitä vain, ja markkinoille tulee vuosittain kymmeniä uusia psykoaktiivisia aineita.

Huumeiden käyttö lähti Suomessa jyrkkään kasvuun 1990-luvulla ja sen myötä myös kuolintapauksien määrä alkoi kasvaa ja lähestyy 300:a vuodessa. Kymmenessä vuodessa kuolleiden määrä on lähes kaksinkertaistunut ja menehtyneet ovat usein sekakäyttäneet lääkeopioideja, rauhoittavia lääkkeitä ja alkoholia. 

Suomi on koko Euroopan kärkimaa nimenomaan nuorten alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa.

Huumausaineet ovat iso kirjo erilaisia, eri tavoin vaikuttavia aineita. Yhteiskunnallisessa keskustelussa niihin suhtaudutaan usein yhtenä isona mörkönä, joka vie ihmisen mukanaan jonkinlaiseen ikuiseen zombie-olotilaan tai hillittömään aggressiivisuuteen.

Missään päihteessä ei ole mitään hienoa, eikä minkään päihteen käyttöä voi suositella. Päihdeongelmia pitää kuitenkin omista ennakkoluuloista ja tunnekuohusta huolimatta yrittää ratkaista.  Päihteet ja niistä keskustelu tuntuu vain edelleenkin olevan tabu, eikä edes asiantuntijoihin voi julkisesti nojata. Esimerkiksi THL on jo vuosia esittänyt huumeiden käytöstä rankaisemisen poistoa.  

Päihdeongelmia pitää omista ennakkoluuloista ja tunnekuohusta huolimatta yrittää ratkaista.

Jo vuosikausia on Suomeenkin ehdotettu huumeiden käyttöhuoneita. Kaikki esimerkit muista maista näyttävät, ettei kyse ole mistään houkuttelevasta paikasta, vaan suhteellisen karusta  terveydenhoidon yksiköstä, jossa huumeita voi valvotusti käyttää. Käyttöhuone olisi paikka, jossa voisi myös saada terveydenhoitoa ja hoitoon ohjaamista.

Käyttöhuone voisi olla myös paikka, jossa voisi tarkistaa ostamansa huumeen koostumuksen.

Suhtautuminen kannabikseen, yleisimmin käytettyyn huumeeseen, on myös herättänyt keskustelua.  Saksa on laillistamassa kannabiksen viihdekäytön yli 18-vuotiaille ja sallisi aineen tuotannon ja kaupan.  Uusi laki voisi olla voimassa parin vuoden kuluttua. Uudistusta perustellaan nimenomaan sillä, että säännelty myynti takaisi turvallisemman tuotteen ja poistaisi pimeät markkinat. Saksan hallitus korostaa kontrollia ja valvontaa, eikä halua lähteä Hollannin linjoille.

Naapurimaa Tšekki aikoo seurata esimerkkiä ja koordinoida lakimuutoksen Saksan kanssa.

Kannabis ei edistä kenenkään terveyttä, mutta arviolta 900 000 suomalaista on joskus kokeillut huumeita ja useimmat nimenomaan kannabista. Kannabista voi kasvattaa myös itse kotioloissa ja sen, kuten myös muiden huumeiden kauppa rehottaa netissä, kouluissa, kadulla ja bileissä. Laittomuus ja rangaistukset eivät pure, kuten ei aikanaan purrut kieltolakikaan.

Laittomuus ja rangaistukset eivät pure, kuten ei aikanaan purrut kieltolakikaan.

Vihreät päätyi syksyn 2021 puoluekokouksessa täpärässä äänestyksessä kannattamaan kannabiksen käytön, myynnin, hallussapidon ja kasvattamisen laillistamista, sääntelyä ja verollepanoa. Jo aiemmin puolue on kannattanut kannabiksen ja muiden huumeiden käytön rangaistavuuden poistoa.

Kannabiksen myynnin laillinen, valvottu ja verollinen myynti ei ollut vihreille helppo tai kevyt päätös. Samaa tuskaista ja selvästi eri sukupolvia jakavaa keskustelua käydään edelleen myös muissa puolueissa.  

Keskustanuoret on yrittänyt tuoda puolueeseen edes avointa keskustelua päihdepolitiikasta – turhaan. Kokoomus- ja demarinuoret ovat pitkälti vihreiden linjoilla, mutta ”aikuisosastot” eivät lämpene. Kaikkein kovin linja on perussuomalaisilla ja kristillisdemokraateilla. Vasemmistoliitto taas päätti kesällä kannattaa kaikkien huumausaineiden käytön rangaistavuuden poistoa.

Nykyinen huumausainepolitiikka ei ole estänyt huumeiden käytön eikä huumekuolemien rajua nousua.

Poliittiset päättäjät ovat valintojen edessä, ja huumausaineita koskeva lainsäädäntö olisi hyvä saada 2020-luvulle. Nykyinen huumausainepolitiikka ei ole estänyt huumeiden käytön eikä huumekuolemien rajua nousua.

Kauppa käy, kulutus kasvaa ja miljoonat valuvat rikollisjärjestöille. Huumerikollisuus tuo tullessaan monenlaisia ongelmia, väkivaltaa, muita rikoksia ja rahanpesua.

Kannabiksen laillinen ja verollinen kasvatus ja kauppa toisi myös kipeästi kaivattuja euroja julkiselle vallalle ja ansaintamahdollisuuksia maatalouteen ja kauppaan.

Pelkkä lakimuutos ei tietenkään riitä. Tarvitaan myös hoitoon ohjausta ja hoitopaikkoja niitä tarvitseville. Satunnainen kannabiksen käyttäjä ei tosin niitäkään yleensä tarvitse.

Jokainen huumeille menetetty ihminen, nuori tai aikuinen, on liikaa. Nykymenon jatkuminen ei näitä menetyksiä kuitenkaan näytä vähentävän.