Somemaailman sietämätön vauhti

Savumerkeistä ja nuotiopuheista on tultu digimaailman monihaaraiseen kontaktiverkostoon, jossa uusia viestintäkuplia syntyy tuhka tiheään. Erilaisten some-kanavien ja viestintäappien kirjo takaa sen, että ihmiset kohtaavat aina uudella foorumilla. Muutoksen nopeus on myös esteettömyyskysymys.

24.11.2022 | Pääkirjoitus

Kuva: Pexels

Tesla-miljardööri Elon Musk käynnisti hallitsemattoman rumban Twitter-omistuksellaan. Hän on irtisanonut pomoja ja työntekijöitä, menettänyt Twitterin parhaita mainostajia, varoittanut konkurssista ja ennen kaikkea pistänyt omistajansorkkansa Twitterin toimintaperiaatteisiin. Maksullinen Twitter Blue tulee käyttöön 29.11. – tai sitten ei.

Tässä sotkussa Twitterin käyttäjät ovat menettäneet seuraajia ja monet ilmoittavat yhä äänekkäämmin etsivänsä uuden kanavan. Kansainväliset uutiset kertovat, että kaikkein aktiivisimmat tviittailijat viestittelevät aiempaa harvemmin.

Twitterin päivät eivät ole luetut, mutta kaiken kaikkiaan erilaisten some-sovellusten kirjo kasvaa ja muuttuu koko ajan. Vanha kunnon Facebook on leimattu seniorikansan viihteeksi, mutta ainakin Suomessa se on edelleen monien yhteisöjen, kuten kaupunginosaryhmien, ainoa kanava. Maailmanlaajuisesti sillä on edelleen eniten käyttäjiä, arviolta kolme miljardia.

Kakkosena käyttäjämäärissä on YouTube, kolmosena WhatsApp ja nelosena Instagram. Näiden jälkeen tulevatkin kiinalaiset WeChat ja TikTok. Amerikkalaisella Metalla on iso osuus markkinoista sovelluksillaan, kuten Facebook, WhatsApp, Instagram ja Messenger.

Eikä tässä vielä kaikki. Slackin, Redditin tai Whatsappin käyttäjät pohtivat myös esimerkiksi Signalin, Telegramin, Discordin tai Mastodonin käyttöönottoa. Ja nekin ovat jo muutaman vuoden ikäisiä. Pohdintaa vauhdittaa esimerkiksi uusien kanavien paremmaksi arvioitu tietoturva tai toisenlainen omistuspohja, tai vaikka ison Whatsapp-kanavan hallitsematon viestitulva.

Uusien kanavien syntyminen ja leviäminen on väistämätöntä, ja se luo mahdollisuuksia organisoitua uudella tavalla ja helpottaa esimerkiksi valtakunnallisen järjestön jäsenten keskinäistä yhteydenpitoa. Hyvinkin kapean nichen kannattajat voivat löytää toisensa myös globaalisti uusien kanavien kautta.

Mutta kun kyse on viestinnästä, on se myös ongelmallista.

Käytämme yhä enemmän aikaa viestien etsimiseen. Tuliko tärkeä yhteydenotto WhatsAppissa, Messengerissä tai peräti sähköpostissa? Vastaavasti viestien lähettäjä käyttää varmuuden vuoksi paria kanavaa taatakseen edes jonkinmoisen huomion viesteilleen. Jo muutenkin ylikuormittuneille aivoille tämä on taas uusi rasite.

Kun WhatsApp-ryhmässä päätetään siirtyä Discordiin, osa kuitenkin jatkaa vanhassa porukassa tai on edelleen molemmissa. Vanha tuttu yhteisö hajoaa helposti näissä muutostilanteissa.

Erityinen ongelma tämä on henkilöille, joiden omat it-kyvyt eivät aina riitä uuden oppimiseen, eikä lähipiirissä ole it-tukihenkilöitä. Työpaikoilla tukea on tarjolla, ja uusiin viestintäkanaviin on pakko osallistua. Järjestötoiminnassa taas tämä muutoksen nopeus voi karkottaa osan aktiiveista, joita nykyään on muutenkin yhä vähemmän.

Samalla eri ryhmät sulkeutuvat omaan kuplaansa, eivätkä edes näe muiden viestejä. Jako voi mennä iän mukaan – kuten nuorten suosimassa TikTokissa – tai joidenkin omien mieltymysten mukaan. Toisaalta on tietenkin miellyttävää seurata vain omankaltaisiaan oman kuplan sisällä, mutta kuplassa voi myös muodostua vääristynyt kuva todellisuudesta.

Villisti kasvava verkosto lisää myös älylaitteiden käyttöä, joka tuo oman lisänsä energian käyttöön. Jokainen minuutti lisää ilmastolle haitallisia päästöjä ja älylaitteet ovat monilla käytössä lähes ympäri vuorokauden. Älylaitteiden jatkuva käyttö myös lyhentää niiden elinikää ja raaka-aineiden kulutusta.

Sosiaalinen media on vääjäämättä muuttanut viestinnän tapaa. Enää ei ole yhtä viestiä kaikille, vaan kaikkien viesti kaikille – ainakin sen oman alustan oman ryhmän sisällä. Kehitykselle ei näy loppua, vaikka nyt jo näkyy toiminnan vaikutus muun muassa kuplautumiseen, syrjäytymiseen, ajankäyttöön ja energiankulutukseen.  

Puhumattakaan siitä, että olemme samalla mukana tuottamassa voittoja ja dataa itsestämme valvontakapitalismin eli maailmanlaajuisten jättiyritysten käyttöön.

Leena Brandt / Verde

24.11.2022 7:45

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti