Demokratia vaatii jatkuvaa hereilläoloa

Tampereen työväen teatterin Momentum 1900-musikaalia valmisteltiin useita vuosia TTT:n 120-vuotisjuhlaa varten. Kun esityksen ensi-ilta sitten tuli, Suomi oli hakenut Naton jäsenyyttä ja Suomen suhde Venäjään oli peruuttamattomasti muuttunut.

Vaikka Pariisin maailmannäyttelyn aikaan sijoittuvan musikaalin alkupuolisko vähän säntäilee monen asian kimpussa, kiteytyy viesti loppua kohti. Vuodet ennen Suomen itsenäistymistä olivat monella tapaa jännitteisiä niin yhteiskunnallisesti kuin kulttuuripoliittisestikin. Tiukka venäläistämispolitiikka herätti suomalaiset rimpuilemaan Venäjän ikeen alla.

Toinen, hyvin erilainen teatteriesitys tavallaan jatkaa siitä, mihin Momentum päätyi. Kansallisteatterin Ensimmäinen tasavalta kertoo Suomen ja presidentti K.J.Ståhlbergin tarinan vaikuttavalla tavalla.  

Ensimmäinen tasavalta etenee vuosi vuodelta, paikoin hetki hetkeltä, 1920- ja 1930-luvun käännekohdissa ja kuvaa miten maan alkutaival oli monella tavoin vaarojen aikaa. Kun verisestä sisällissodasta oli selvitty, jatkui monenlainen sorto ja vihapuhe ja enemmänkin. Sisäministeri murhattiin ja myöhemmin Ståhlberg kyyditettiin kohti itärajaa. Takapajuisen sääty-yhteiskunnan tie moderniksi valtioksi oli kivulias.

Demokratia ja oikeusvaltio eivät syntyneet itsestään eivätkä helposti. Eivätkä ne pysy pystyssä ilman jatkuvaa vaalimista.

Suomessa on juhlittu itsenäisyyttä ja jotta välttyisimme Ukrainan kohtalolta, on Suomi jättänyt Nato-hakemuksen.  Sekä Suomen 1995 alkanut EU-jäsenyys ja pian koittava Nato-jäsenyys osoittavat konkreettisesti sen, että itsenäinen maa on samalla kiinteästi sidoksissa muihin.

Emme pärjää yksin, oli sitten kysymys puolustuksesta, ympäristönsuojelusta, kaupankäynnistä tai ilmastotoimista.

Demokratiaa vaaliaksemme meidän on myös oltava koko ajan hereillä. Demokratiaan kuuluvat pelisäännöt, joita kaikki kunnioittavat. Demokratiaan ei kuulu asioiden edistäminen väkivallan keinoin. Demokratiassa asioita päätetään enemmistöllä, mutta vähemmistöt huomioon ottaen.

Demokratiaan kuuluu myös vapaa lehdistö ja pienelle maalle kulttuurisestikin tärkeä Yleisradio.

Meillä ei ole varaa antaa syrjäytymiselle ja huono-osaisuudelle sijaa, vaan kaikki on yritettävä pitää osallisina.

Suomi on maailman mittakaavassa pieni maa, mutta väkilukuun suhteutettuna myös vauras maa. Meillä ei ole varaa antaa syrjäytymiselle ja huono-osaisuudelle sijaa, vaan kaikki on yritettävä pitää osallisina.

Puolueiden suosion tärkeä mittari, eduskuntavaalit, on jälleen edessä ensi huhtikuussa. On syytä miettiä, miksi suomalaisten äänestysaktiivisuus on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhainen ja mitä asialle voisi tehdä. Miten Ruotsissa aktiivisuus voi olla 20 prosenttiyksikköä korkeampi?

On myös syytä miettiä, mihin poliitikkojen saama kohtelu, vihapuhe, maalittaminen ja pilkka, oikein johtaa. Kuka haluaa ryhtyä ehdokkaaksi, jos seurauksena on vuosikausien piina? Mitä kertoo demokratian tilasta, jos ministeri, kansanedustaja tai muu politiikan toimija on kansakunnan kusitolppa?

Se, että poliitikot – kuten muutkin ihmiset – voivat tehdä virheitä ja heidän toimiaan voi asiallisesti arvostella, on toinen asia. Siinä on vallan vahtikoiralla tekemisen paikka. Some-helvetti ei kuitenkaan tuo rakennuspuita demokratiaan.

Toimiva Suomi on yhteistyön Suomi ja kaikkien Suomi.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.