Osinkoverotuksesta porkkanaa tuotekehitykseen ja vihreään siirtymään

Mistä säästöjä sitten pitäisi hakea? Entinen Valtionvarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki on peräänkuuluttanut rakenneuudistuksia. Niitä tämäkin hallitus teki, mutta liian moni jäi tekemättä, kuten kiinteistöverouudistus, jota on odotettu pitkään ja kipeästi. Nykylainsäädäntö ei vastaa tätä päivää ja kuormittaa turhaan oikeuslaitosta. 

Meiltä löytyy suomettuneita rakenteita, jotka estävät talouden uudistumisen ja pahimmillaan haittaavat taloutta ja lisäävät varallisuuserojen kasvua. Yksi suomettunut rakenne on listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on Suomessa ainutta laatuaan koko Euroopassa. Jos tämä olisi erinomainen ratkaisu, voisi kuvitella, että vähintään Ruotsi olisi kopioinut mallimme. Ruotsi ei ole näin tehnyt. Ruotsissa osinkoverotus on kireämpää kuin Suomessa, mutta talous  porskuttaa paremmin kuin Suomessa.  

Ruotsissa osinkoverotus on kireämpää kuin Suomessa, mutta talous  porskuttaa paremmin kuin Suomessa.  

Suomessa jaetaan veroporkkanoita niille, jotka sijoittavat seiniin, mutta rangaistaan immateriaalioikeuksiin sijoittamisesta. Listaamattomien yhtiöiden huojennettu osinko on sidottu yrityksen nettovararallisuuteen, mutta immateriaalioikeudet ja T&K-panostukset vähennetään pois verotuksen nettovarallisuutta laskettaessa. Toisin sanoen kannattaa perustaa osakeyhtiö ja ostaa yhtiön nimiin sijoitusasuntoja parhailta paikoilta, jotta saa oman verotuksensa kevennettyä. Jos käytät aikasi koodin kirjoittamiseen, jolla voi ratkaista vaikkapa ilmastonmuutoksen, sillä ei ainakaan verotus kevene. 

Suomen olisi aika jättää suomettunut listaamattomien yhtiöiden osinkoveromalli ja siirtyä samalle vuosituhannelle muiden Euroopan maiden kanssa. Missään muussa Euroopan maassa osinkoverotus ei ole sidottu yrityksen nettovarallisuuteen. Verotuksessa pitäisi pyrkiä neutraalin kohteluun, joka ei kannusta seiniin sijoittamiseen. Ruotsissa palvelualat ovat kehityksessä Suomea kymmenen vuotta edellä. Siellä verotus kohtelee tasaveroisesti palvelualan yrityksiä ja teollisuutta, toisin kuin Suomessa. 

Vihreää siirtymää ei tehdä, jos verottaja rankaisee siirtymässä tarvittavia palvelualan yrityksiä.

Vihreää siirtymää ei tehdä, jos verottaja rankaisee siirtymässä tarvittavia palvelualan yrityksiä. Lisäksi kevyemmän verotuksen perässä tehty asuntoshoppailu lisää varallisuuseroja, kun nuoret ensiasunnon ostajat jäävät nuolemaan näppejään asuntokaupoilla. Yhteiskunnan pitäisi palkita yrittämisestä ja riskinotosta, kun siinä onnistutaan. Tuotekehityskulut ovat osa riskinottoa, ja osinko on monelle palkinto riskistä. Nyt tuotekehityskulut ennemmin nostavat maksettavia veroja, mikäli osakkaat nostavat osinkoa. 

Suomi tarvitsee kipeästi verotuloja, työpaikkoja ja yrittäjiä sekä uusia innovaatioita. Suomi ei hyödy mitään siitä, että yritykset sitovat rahansa seiniin, jotka syövät luonnonvaroja. Muutetaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus vihreää siirtymää tukevaksi, poistetaan nettovarallisuussidonnaisuus ja siirrytään selkeisiin euromääräisiin rajoihin ja prosentteihin, kuten muualla Euroopassa tehdään. Tämä olisi myös yrittäjälle selkeämpi malli hahmottaa.