Turvallinen yhteisö on voimavara kriisitilanteissa

Suomi on EU:ssa ja on hakeutunut Naton jäseneksi, koska maailma on kylmä paikka yhteisöjen ulkopuolella elävälle. Toimiva ja turvallinen yhteisö on myös tärkeä tuki yksilötasolla elämän eri tilanteissa perheessä, koulussa, työelämässä ja vanhuusvuosina. Yhteisöllisyys sopisi vuoden 2023 teemaksi.

4.1.2023 | Pääkirjoitus

Kuva: Pexels

Yhdessäolo perheen ja suvun kesken on vuodenvaihteen juhlinnassa tyypillinen tapa eri puolilla maailmaa. Joidenkin muistoissa yhteiset hetket voivat olla ikäviäkin, mutta yhdessäolo on todettu monella tapaa hyväksi kasvupohjaksi lapsille. Pelkästään ateriointi perheen kanssa vahvistaa tutkimusten mukaan arjen hyvinvointia ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Pahimmillaan yhteisö voi olla ahdas vankila, joka kahlitsee jäsenensä vaikkapa uskonnollisiin rajoituksiin. Yhteisö voi olla suvaitsematon ja sisäänpäin kääntynyt ahdistavalla tavalla.

Parhaimmillaan yhteisöllisyyden hyvät puolet taas voivat jatkua lapsuudesta eteenpäin aivan loppuhetkiin saakka. Lähipiirin tukiverkko voi auttaa niin lapsenhoidossa, harrastekyydeissä, naapuriavussa, talkoissa ja myös iän tuomissa kriisitilanteissa. Yhdessä jaksaa enemmän ja pääsee pitemmälle. 

Koulussa ja työssä samat periaatteet

Myös kouluissa puhutaan yhteisöllisyyden merkityksestä. Kouluyhteisön pitäisi taata oppilaalle turvallinen, innostava oppimisalusta ilman pelkoa kiusaamisesta. Turvallisessa tilassa voi tehdä virheitäkin ja kokeilla rajojaan ja se mahdollistaa yksilön myönteisen kehityksen. Kyse ei siis ole yksilöllisyyden tukahduttamisesta.

Koulutyötä pitäisikin kehittää yhä enemmän turvallisen yhteisöllisyyden ehdoilla. Kaikkien pitäisi tuntea koulu paikaksi, jossa saa vaikuttaa yhteiseen tekemiseen ja saa myös tarvitsemaansa tukea yhteisön muilta jäseniltä.

Yhteisökasvatuksen perusperiaatteet sopivat monentasoiseen yhteisöön. Asioista sovitaan yhdessä, laaditaan pelisääntöjä, kunnioitetaan kaikkia yhteisön jäseniä, ollaan tasa-arvoisia ja luodaan turvallinen tila.

Näistä samoista asioista puhutaan myös työpaikoilla, toimistoissa, tehtaissa ja vaikkapa sote-alalla. Hyvä työyhteisö on ammatillinen, avoin, luottamuksen arvoinen, tukee vuorovaikutusta ja ohjaa käsittelemään myös hankalia asioita asiallisesti.

Työyhteisön merkitys hyvinvoinnille on ollut puheena erityisesti nyt koronavuosien jälkeen. Etätöiden tekeminen yksin kotona ei ole sopinut kaikille. Monet ovat huomanneet, että työtovereiden kohtaaminen myös mikrotilanteissa kahviautomaatilla voi lisätä työhyvinvointia.  

Sopivan haasteellinen työ ja hyvä työyhteisö ovatkin se resepti, joka sitouttaa työntekijää työhönsä, parantaa työtuloksia sekä tukee mielenterveyttä. Monilla hyviksi rankatuilla työpaikoilla on käytössä laaja keinovalikoima, jolla työporukan yhteishenkeä nostatetaan ja vuorovaikutusta lisätään.

Yhteistyö rakentaa yhteiskuntaa

Perusvitsi suomalaisesta kuvaa mykkää, vierustoverista kauas vetäytyvää henkilöä, joka ei puhu eikä pussaa. Tämä klisee saisi jo jäädä historiaan, sillä ihminen, suomalainenkin, on pohjimmiltaan sosiaalinen eläin.

Suomenkin hyvinvointivaltio on rakennettu yhteistyöllä, pääosin demokratian ja oikeusvaltion pelisäännöin. Kansalaisilla on katto päänsä päällä ja ruokaa jääkaapissa. Koulutus on korkeakoulua myöten ilmaista, työtä on tarjolla ja elämme turvassa – vaikkapa ukrainalaisiin verrattuna.

Nyt kun edessä häämöttävät monenlaiset ongelmat, myös taloudessa, on hyvä huomata, miltä tasolta tätä synkkenevää tulevaisuutta katsomme.

Vaikeuksissa ja kriiseissä korostuu yhteisön voima ja tuki. Vaikka nykyhetki korostaa individualismia, omaa etua ja omaa näkyvyyttä, ei mitään suuria ongelmia ratkaista yksin. Greta Thunberg on esimerkki esikuvasta, mutta yksin hän ei ilmastokriisiä voi ratkaista. Nuorille – ja kaikenikäisille – hän on kuitenkin ollut innostuksen lähde. Fridays for futuren lisäksi on paljon muitakin ilmasto- ja luontoliikkeitä, yhteisöjä kuten Elokapina tai Viral Vegans, ja lisää syntyy koko ajan.

On pidettävä huoli siitä, että keskustelua ei tukahduteta isojen kysymysten edessä, olipa sitten kyse Natosta, energiaratkaisuista tai luontokadon hoidosta. .

Toimiva yhteisö on suvaitsevainen, kestää eriäviä näkemyksiä ja ymmärtää eri tarpeita ja lähtökohtia. On pidettävä huoli siitä, että keskustelua ei tukahduteta isojen kysymysten edessä, olipa sitten kyse Natosta, energiaratkaisuista tai luontokadon hoidosta. Diskuteerataan siis jatkossa entistä enemmän läntisen naapurimaan tyyliin. Toki sananvapaudella ei tässä tarkoiteta vihapuhetta ja henkilöön meneviä ruokottomuuksia.

Vuoden 2023 sanaksi voisi valita yhteisöllisyyden. Yhteisö tuo tukea ja turvaa, parantaa resilienssiä maailman myrskyissä, yhteisö voi parhaimmillaan olla enemmän kuin jäsentensä summa ja se voi tukea mielenterveyttä ja estää monia yksinäisyydestä johtuvia ongelmia. Minä ja me mahtuvat yhteisöön, mutta me–ne toiset -asetelmaa on syytä varoa. 

Leena Brandt / Verde

4.1.2023 8:45

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti