Junalla matkustamista voi lisätä myös ilman isoja ratahankkeita

Juna on ympäristöystävällisin väline matkustaa matkoja, jotka ovat liian pitkiä pyöräilyyn tai patikointiin. Junalla matkustaminen on lisääntynyt Euroopassa viime vuosina niin, että suuret rautatieyhtiöt Ruotsin SJ:stä Saksan ja Itävallan yhtiöihin investoivat miljardeja euroja parempiin ratoihin ja yöjunayhteyksiin.

Junamatkailun suosio näkyy myös Interrailin kasvussa ja junaneuvoja jakaa muun muassa Facebookin Maata pitkin matkustavat-ryhmä, jossa on Suomessa jo yli 33 000 jäsentä.

Valtionvarainministeriön selvitys suurten ratahankkeiden rahoituksesta palauttaa Suomeen suunniteltujen uusien ratojen kannattajat maan pinnalle. Turun Tunnin Juna Oy, Suomi-rata Oy (Helsinki-Tampere) ja Itärata Oy (Helsinki-Porvoo-Kouvola) saavat nyt pureskeltavaa kuten myös ylipäätään kaikki päättäjät, joiden pitäisi aikanaan ratkaista ratojen kohtalo.

Selvitys päätyy toteamaan, että kyseisten kolmen suuren hankkeen eteneminen edellyttäisi ison kasan julkista rahaa, eikä raha ole suhteessa saavutettuun hyötyyn kuten matka-aikojen lyhenemiseen. Mikä vielä tärkeämpää, uudet yhteydet, kuten oikaisu Helsingistä Tampereelle, jättäisivät alleen metsää, peltoja ja vesistöjä ja niiden rakentamisvaihe olisi ylipäätään rasite ympäristölle ja ilmastolle. Juna on ympäristöystävällinen tapa reissata, mutta ratoja ei juuri ympäristösyistä kannata rakentaa miten ja minne vain.

Toki radoista olisi hyötyäkin, kun vaikkapa Lohjan suunnan yritykset ja työssä käyvät saisivat paremmat yhteydet Turkuun ja Helsinkiin. Alueelliset hyödyt eivät kuitenkaan vaikuta niin merkittäviltä, että juuri nämä infrahankkeet kannattaisi tehdä.

VM:n selvitys ei kuitenkaan tarkoita, ettei junamatkustamiseen kannata panostaa. Kun ilmastotekoja kaivataan ja raharesurssit ovat rajalliset, on vain löydettävä kustannustehokkaimmat keinot edistää raideliikennettä.

Suomen rautateiden iso ongelma on se, että junien ohitus- ja kohtaamispaikkoja on liian vähän. Niitä rakentamalla nopeutetaan junaliikennettä, estetään kertautuvia myöhästymisiä ja mahdollistetaan tiheämmät junavuorot. Lisäraiteiden teko on huomattavasti halvempaa kuin kokonaan uusien yhteyksien luominen.

Työmatkaa tekeville iso plussa on toimiva nettiyhteys. Junissa matkaavat istuvat tunnin tai puolitoista töitä tehden ja siihen tarvitaan nettiyhteys, joka toimii koko matkan ajan ja on riittävän nopea. Rauhallisten työntekoon tarkoitettuja vaunuja voisi myös olla tarjolla.

Sujuvaa liikkumista määränpäässä helpottaisi myös riittävät säilytystilat polkupyörille ja esimerkiksi lastenrattaille.

Lähijunia on viime aikoina alettu lisätä ja tätä kehitystä pitää jatkaa, jotta mahdollisimman moni voisi kulkea työ- ja opiskelumatkat raiteilla auton sijaan.

Vuosikymmenten mittaan Suomessa on pistetty lappu luukulle pienillä asemilla, ja junat viheltävät pysähtymättä seuraavaan keskisuureen taajamaan. Lähijunia on viime aikoina alettu lisätä ja tätä kehitystä pitää jatkaa, jotta mahdollisimman moni voisi kulkea työ- ja opiskelumatkat raiteilla auton sijaan.

Rahtiliikenne pitäisi myös saada juniin, jotka kuljettavat nyt vain 30 prosenttia tavaroista.

Liikenteen päästöjen vähentäminen on välttämätöntä ja siihen kuuluu myös lyhyimpien lentoyhteyksien korvaaminen junalla. Ranskassa on jo kielletty lyhyitä lentoja kaupunkien välillä, jos tarvittava junayhteys on olemassa. Euroopan komissio on hyväksynyt kiellon Pariisista Bourdeaux´hon, Nantesiin ja Lyoniin. Kuhunkin näistä pääsee junalla alle 2,5 tunnissa.  

Suomessa ylläpidetään turhan tiheää lentokenttäverkostoa alueellisten painostusryhmien (joihin kuuluu myös alueen kansanedustajia) vuoksi ja yksittäisiä lentomatkustajia tuetaan siten tuhansilla euroilla.

Isot ratahankkeet edellyttävät perspektiiviä vuosikausia eteenpäin ja kaikkiin arvioihin sisältyy isoja epävarmuustekijöitä. Se kuitenkin tiedetään jo nyt aivan vuoren varmasti, että ratojen rakentaminen on valtavan iso kertainvestointi, jonka takaisinmaksuaika on vuosikymmeniä. Toinen varma tieto on se, että Suomen väkiluku on nyt 5,6 miljoonaa ja väki on ripoteltuna maahan, joka on pinta-alaltaan yksi Euroopan suurimpia.  Eikä kumpikaan näistä, väkiluku tai pinta-ala, ole merkittävästi muuttumassa.

Ratahankkeiden ympäristöarviointi on myös tehtävä huolella, kuten kaikissa infrahankkeissa.