Julkaisemme kesällä valikoiman keväällä ilmestyneitä juttuja. Artikkeli julkaistu alunperin 28.1.2023.
Alakoululaisten osaamiserot luku- ja kirjoitustaidoissa ovat kasvaneet, mutta heikoiten menee suomea tai ruotsia kakkoskielenä puhuvilla, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) raportista.
Tilanteen korjaamiseksi on jo esitetty monenlaisia parannusehdotuksia. Tarvitaan lisää rahaa ja muutoksia opetukseen. Helsingissä ja monissa kunnissa on hankkeita koulujen välisten erojen kaventamiseksi ja alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Koulujen yhteyteen järjestetään harrastusmahdollisuuksia. Koulut tekevät yhteistyötä esimerkiksi kirjastojen, nuorisotalojen tai urheiluseurojen kanssa.
Vanhempien tuki auttaa menestymään
Karvin selvityksessä toivotaan sujuvuutta kodin ja koulun yhteistyöhön. Parhaiten menee niillä oppilailla, jotka saavat tukea sekä koulusta että kotoa. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla on kuitenkin helpompi päästä oppimisen imuun.
Lapsen koulumenestys riippuu siis paljolti siitä, millaiseen perheeseen on sattunut syntymään. Jos kodin ja koulun yhteydenpito takkuaa kieliongelmien vuoksi tai perheen ja koulun arvot poikkeavat suuresti, voi yhteisen sävelen löytäminen olla hankalaa.
Perheen kasvatuskäytännöt, uskomukset ja käsitykset vaikuttavat oleellisesti lasten taitojen kehitykseen. Vanhempien rahkeet tukea koulutyötä on heikot, jos kotona on puutetta kaikesta, kieliongelmia ja käsitys koulunkäynnin merkityksestä on epäselvä.
Vanhempien koulutuksella on lapsen oppimistuloksille jopa isompi merkitys kuin koulushoppailulla. Korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset laittavat lapsensa useammin kouluun, jossa painotetaan esimerkiksi urheilua, musiikkia, kieliä. Kun vanhempien koulutustausta otetaan huomioon, oppimistulokset eivät ole oleellisesti parempia näissä painotetuissa kouluissa.
Maahanmuuttajanaisten töihin pääsy kangertelee
Työssäkäynti helpottaa maahanmuuttajien integroitumista ja sitä kautta lasten mahdollisuuksia saada kodin tukea koulutielle. Työnsaanti on kuitenkin usein kiven takana, varsinkin maahanmuuttajataustaisille naisille. Lasten tulevaisuuden kannalta äidin työssäkäynti olisi parempi vaihtoehto kuin pitkäaikainen kotiäitiys.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n selvityksen mukaan maahanmuuttajanaisten työllistyminen on hidasta olipa kyseessä korkeasti koulutettu tai matalapalkka-alalle pyrkivä työntekijä. Maahanmuuttajanaisten työllistymisaste on Suomessa alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Kodinhoitotuesta voi tulla loukku
Kun tarjolla on kodinhoitotuki useaksi vuodeksi, se voi olla äidille houkuttelevampi vaihtoehto kuin vaivalloinen työnhaku. Jos viettää useita vuosia kodin seinien sisällä, tie työelämään on kivikkoinen. OECD: raportissa 2018 kiinnitetään huomiota Suomen kodinhoitotukeen, joka hidastaa maahanmuuttajanaisten töihin menoa. Erityisesti Irakista ja Somaliasta pakolaisina tulleiden naisten työllistyminen kestää kauan.
Äidin asema työmarkkinoilla vaikuttaa voimakkaasti erityisesti tyttärien tulevaisuuteen työmarkkinoilla. Varsinkin EU:n ulkopuolella syntyneiden tyttärien mahdollisuudet työllistyä paranevat, jos äiti käy töissä.
Kun nainen käy töissä ja lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen, se edistää sekä vanhempien että lasten kielen oppimista ja oman paikan löytymistä yhteiskunnassa. Koulutietään aloittavalle lapselle on helpotus, jos vanhemmat ymmärtävät, millaisia taitoja koulussa edellytetään.
EVA:n raportissa ehdotetaan, että kodinhoitotuen sijaan maahanmuuttajanaisten työllistymistä tuettaisiin kotoutumisuunnitelmalla, koulutuksella, kieliopinnoilla, työllisyysneuvonnalla ja palkkatuella.
Toisaalta, jos maahanmuuttajataustaiset naiset halutaan kodin seinien sisältä työmarkkinoille, on huolehdittava, että varhaiskasvatuksessa on riittävästi resursseja ja pätevää henkilökuntaa.
0 kommenttia