Saksa avaa rajoja ulkomaalaiselle työvoimalle

Hoiva-alalla on työvoimapula Saksassa jo kriisiytynyt ja monet palvelualat kaipaavat kipeästi lisää tekijöitä. Saksa onkin helpottamassa maahantuloa ja kansalaisuuden saamista muun muassa Kanadan mallin mukaan.

26.5.2023 | Ulkomaat

Kuva: Leena Brandt

Saksassa työvoimapula tuntuu kaikkialla. Berliinissä hammaslääkärit peruttavat sovittuja aikoja, koska hammaslääkäri ei saa apulaista vastaanotolle. Kölnin tuomiokirkon vieressä turistit jonottavat pitkiä aikoja ravintolaan, josta pöydistä puolet täytyy pitää tyhjinä, koska tarjoilijoita ei riitä. Münchenissä saa kaupan kassoilla jonottaa, koska kassoille ei riitä työntekijöitä.

Joka ikisessä Saksan suurkaupungissa kaikkialla näkee eri yritysten ilmoituksia, joissa houkutellaan väkeä tulemaan töihin.

Saksan hallitus vastaa alati pahenevaan työntekijäpulaan avaamalla rajoja yhä enemmän EU:n ulkopuolisista maista tuleville.

Käyttöön pisteytys

Saksa ottaa käyttöön uuden pistejärjestelmän. EU:n ulkopuolelta saa Saksaan tulla etsimään työtä, jos täyttää vähintään kolme ehtoa neljästä.

  1. Yliopisto- tai ammattitutkinto
  2. Vähintään kolmen vuoden ammatillinen työkokemus
  3. Saksan kielen taito tai aiempi asuminen Saksassa
  4. Alle 35 vuoden ikä

Jos ehdot täyttyvät, maahan saa tulla työn perässä niin kauan kuin Saksan hallituksen vuosittain vahvistamassa kiintiössä on tilaa. Vaikka kiintiön kokoa harkitaan aina työttömyystilanteen mukaan, suurempana haasteena pidetään riittävän tulijamäärän houkuttelemista kuin kiintiön täyttymistä.

Samalla myös perheiden yhdistämistä helpotetaan.

Kansalaisuus helpommin

Viime perjantaina Saksan sisäministeri julkaisi ehdotuksen laista, jolla Saksan kansalaisuuden saamista helpotetaan. 

“Kanadan kaltaiset hyvät esimerkit osoittavat meille, että tämä on ratkaisevan tärkeä myös kipeästi tarvitsemiemme ammattitaitoisten työntekijöiden houkuttelemiseksi”, perusteli Saksan sisäministeri Nancy Faeser lakiuudistusta.

Saksan passia voi tulevaisuudessa hakea 5 vuoden laillisen maassaolon jälkeen.

”Erityisen hyvin kotoutuneet voivat lyhentää tämän ajan jopa 3 vuoteen. Tämä koskee henkilöitä, jotka puhuvat saksaa erittäin hyvin, jotka saavuttavat erinomaisia tuloksia työssään tai jotka tekevät vapaaehtoistyötä”, Faeser ilmoitti.

Vuoden 2021 lopussa Saksassa asui noin 72 miljoonaa Saksan kansalaista ja noin 11 miljoonaa muun maan kansalaista, joista noin 6 miljoonaa oli asunut Saksassa jo vähintään 10 vuotta. Maan kansalaisuuden saaneiden osuus Saksassa vähintään 10 vuotta Saksassa asuneesta ulkomaalaisväestöstä on pysyvästi alhainen, vuonna 2021 se oli vain 2,5 prosenttia. Myös EU-vertailussa Saksan kansalaistamisaste on erityisen alhainen.

Saksa on myös hellittämässä aiempaa tiukkaa linjaansa, että saadakseen Saksan kansalaisuuden EU:n ulkopuolelta tulevan on luovuttava aiemmasta kansalaisuudestaan.

“Monet maahanmuuttajat tuntevat itsensä saksalaisiksi, mutta eivät halua katkaista täysin siteitään lähtömaahansa. Tulevaisuudessa heidän ei ole enää pakko luopua osasta identiteettiään”, Faeser sanoi.

Kansalaisuuden saaminen edellyttää edelleen sitä, että hakijan on pystyttävä elättämään itsensä ja Saksassa oleva perheensä.

Työttömyysaste ei nouse vaikka talous kituuttaa

Vaikka talouskasvu on ollut Saksassa nihkeää, työttömyysaste ei ole lähtenyt nousuun. Huhtikuussa työttömyysprosentti oli 5,7. Työttömyysastetta eivät ole myöskään nostaneet Ukrainasta tai muualta tulleet pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Työttömyys on tasaisesti laskenut ja ilmoitettujen työpaikkojen määrä noussut jo 15 vuoden ajan – ainoan poikkeuksen pitkän ajan kehityksessä tekivät koronavuodet. 

Suuri osa työttömistä on vailla työtä vain suhteellisen lyhyen ajan. Pitkäaikaistyöttömät ovat usein kouluja käymättömiä tai he eivät halua muuttaa haja-asutusalueita kaupunkeihin, joissa työpaikkoja on paljon tarjolla.

Osaltaan muuttamista kaupunkeihin jarruttaa esimerkiksi Berliinissä ennätyskorkealle noussut asuntopula. Jotkut Berliinistä työpaikan saaneet joutuvat pian luopumaan työpaikastaan, koska he eivät löydä asuntoa, johon heillä olisi varaa.

Hoiva-ala kriisissä

Hoiva-ala on yksi pahiten työvoimapulasta kärsivistä aloista. Saksan työvoimatoimiston mukaan jokaista 100 avointa hoiva-alan työpaikkaa kohden on tällä hetkellä työttömänä vain 33 hoitoalan ammattilaista. Suuri osa heistäkin on vain parhaillaan siirtymässä työpaikasta toiseen.

Samaan aikaan hoitajien tarve on kovassa kasvussa, koska väestön ikääntyessä hoitoa tarvitsevien ihmisten määrä lisääntyy. Vuonna 1999 esimerkiksi sairaan- ja vanhustenhoitajia tarvitsi 2 miljoonaa ihmistä, mutta vuonna 2021 jo 5 miljoonaa. Asiantuntijat odottavat luvun nousevan lähes 7 miljoonaan vuoteen 2055 mennessä.

Liittohallitus on jo vuosia yrittänyt rekrytoida hoitohenkilökuntaa EU:n ulkopuolisista maista. Menestys on kuitenkin jäänyt hyvin vähäiseksi. Vuonna 2022 valtion työvoimatoimisto välitti Saksaan yhteensä 656 ulkomaista hoitotyöntekijää. Suurin osa rekrytoiduista hoitajista, 255, tuli Filippiineiltä.

Yli puolet yrityksistä kärsii työvoimapulasta

Saksan kauppakamarin tutkimuksessa jo yli 60 prosenttia Saksan yrityksistä valittaa ammattitaitoisten työntekijöiden puutetta riskinä tulevaisuudelleen. Luvut ovat jo korkeammalla kuin ennen koronaa. Palvelualalla ammattitaitoisten työntekijöiden puute mainittiin jopa suurimmaksi riskiksi. 

“Kun otetaan huomioon yhteiskunnan ikääntyminen, ammattitaitoisten työntekijöiden puute on jatkossakin yksi yritysten suurimmista rakenteellisista haasteista”, sanoi DIHK:n johtokunnan jäsen Ilja Nothnagel tutkimuksen julkistuksessa.

Oppisopimuskoulutuksen suosio vähenee

Työntekijäpulaa yritetään ratkaista monin eri keinoin. Ulkomaisen työvoimat houkuttelemisen lisäksi jatkuvasti keskustellaan eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen. Ongelmia on silti myös näiden keinojen osalta. Esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen hakevien määrä on laskenut selvästi viime vuosina.

Myös naisia patistellaan töihin. Miesten 38 tunnin työviikko on Saksassa keskimäärin naisten 30 tuntia. Erityisesti entisen Länsi-Saksan alueella monet naiset valitsevat mieluummin osa-aikatyön kuin tekevät työtä täyttä viikkoa.

Visa Noronen
Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja.

26.5.2023 15:00

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti