Sijaishuolto on isoa bisnestä, jonka vaikuttavuudesta tiedetään vähän

Paraneeko nuoren elämä sijaishuollossa? Joidenkin tutkimusten mukaan ei parane, mutta eri tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Luotettavaa näyttöä on, että että sijaishuollossa eläneet lapset ovat vielä aikuisuuden kynnykselläkin ikätovereitaan heikommissa lähtökuopissa. 

Tutkimukset eivät yleensä kerro, onko syy vaikeuksissa ennen sijaishuoltoa vai heikentääkö sijoitus kodin ulkopuolelle elämässä selviytymistä. Laajassa suomalaistutkimuksessa on pyritty selvittämään nimenomaan sijaishuollon vaikutusta. 

Tutkimuksessa vertailtiin sijoitettuja lapsia sisaruksiin, joita ei sijoitettu kodin ulkopuolelle. Menetelmällä suljettiin pois jaetun perhetaustan vaikutus ja osa geeniperimän vaikutuksesta.

Tulosten mukaan sijoitetut lapset pärjäsivät heikommin kuin sisaruksensa. 

“Sijaishuolto onnistui turvaamaan heikosti lasten hyvinvoinnin  verrattuna lapsiväestöön keskimäärin mutta myös sellaisiin samasta perheestä tuleviin sisaruksiin, joita ei sijoitettu kodin ulkopuolelle”, kirjoittavat tutkimuksessa mukana olleet Antti Kääriälä ja Heikki Hiilamo.

Kirjoittajat korostavat kuitenkin, että tutkimus ei vastaa siihen, onko sijaishuollon kokeneilla lapsilla ja nuorilla muita enemmän ongelmia nimenomaan sijaishuollon vuoksi. 

Tutkimus ei myöskään pystynyt vastaamaan, mikä selittää eroja sijoituspaikkojen välillä tai mitkä tekijät sijaishuollossa ovat yhteydessä nuoren myöhempiin ongelmiin.

Monen nuoren ainoa turvapaikka

Tilastollinen, keskiarvoihin perustuva tutkimus ei liioin mitätöi lastensuojelun asiakkaiden hyviä kokemuksia. Moni nuori on saanut sijaishuollosta turvallisen ympäristön, elämiseen järjestystä tuovat rutiinit, lämpöisen tunnelman ja tarpeellisia taitoja elämän varrelle. Jos kotona ei ole turvallista, sijaishuolto on usein ainoa vaihtoehto.

Muutamissa kansainvälisissä tutkimuksissa on vertailtu sisaruksia tai muuten pyritty poistamaan taustatekijöiden vaikutus lasten myöhempään kehitykseen. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Joissakin tutkimuksissa sijoitus sijoituksesta on ollut hyötyä, joissakin haittaa ja joissakin tutkimuksissa sijoituksen ei ole havaittu vaikuttavan mitenkään. 

Kustannukset paisuvat

Sijaishuollon laatua ja vaikuttavuutta on syytä selvittää. Toiminnassa pyörivät isot rahat eivät takaa varmaa tulosta. Sijaishuolto maksaa 300–1000 euroa päivässä lasta kohden ja vuosikustannukset lähestyvät miljardia. Laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2006.

Lastensuojelulaitosten pyörittämisestä on tullut isojen toimijoiden bisnestä. Kansainvälisten pääomasijoitusrahastojen hallussa olevat Familar ja Humana hallitsevat neljännestä Suomen lasten- ja nuorisokodeista.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista alle puolet suorittaa toisen asteen tutkinnon. Etenkin teini-ikäisinä laitoshoitoon joutuneet kouluttautuvat ja työllistyvät ikätovereitaan heikommin. He tulevat varhemmin vanhemmiksi, tarvitsevat taloudellista tukea ja ovat pidempään työttöminä.

Sijaishuollon sisällöt ja laatu vaihtelevat paljon, eivätkä lapset aina pääse heille sopiviin sijaishuoltopaikkoihin. Jos työntekijöillä ei ole erityisosaamista, lasta siirrellään helposti paikasta toiseen.

Ripeitä uudistuksia tarvitaan

Lisää tutkittua tietoa  sijaishuollon vaikuttavuudesta siis tarvitaan. Lopullisia tuloksia ei kuitenkaan ole varaa jäädä odottamaan. Vantaalla yli sata lastensuojelua tarvitsevaa odottaa apua. Eikä Vantaa ole ainoa paikkakunta, jossa lastensuojelun ongelmat kasautuvat.

Uuden hallituksen tehtävänä on viedä loppuun sirpaleisen ja tehottoman lastensuojelulain uudistaminen. Järjestelmä pitäisi trimmata tehokkaammaksi pienemmillä kustannuksilla.

Taikasana kalliin sijaishuollon vähentämiseksi on ennaltaehkäisy. Hyviä kokemuksia on saatu mm. Etelä-Karjalasta, jossa lisätty perhetyötä, sosiaaliohjausta ja kotipalvelua. Vaarana on, että jonoja siirretäään luukulta toiselle kuten on käynyt Keski-Uudellamaalla. Jonot lastensuojeluun saatiin lyhyemmiksi, mutta perhetyö ruuhkautui pahoin.

Hyvinvointialueilla näytön paikka

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä saa ensi vuodesta lähtien olla vain 30 asiakasta, kun nykyisin enimmäismäärä on 35. Uudistus tulee tarpeeseen, kunhan vielä saadaan päteviä tekijöitä työvoimapulasta kärsiville alalle. Sijaishuoltoon päätyneelle nuoren tuki ja turva on luotettava ja turvallinen työntekijä, joka pysyy rinnalla vuosia, ei vain viikkoja tai kuukausia.

Lakiuudistuksen toivotaan myös parantavan opetustoimen, mielenterveyspalvelujen  ja päihdepalvelujen yhteistyötä. Hyvinvointialueilla onkin nyt mahdollisuus näyttää, miten monialaisella yhteistyöllä ratkotaan lastensuojelun ongelmia. Kunnat tarvitaan kuitenkin mukaan, sillä niille kuuluvat varhaiskasvatus ja koulutus.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on valmiina pitkä lista muutoksia, joilla lastensuojelulakia uudistetaan. Hyvilläkään uudistuksilla ei maailmaa paranneta, jos samaan aikaan tuotetaan lisää pahoinvointia.

 Jos ongelmien perimmäinen syy löytyy polarisaatiosta, syrjäytymisestä, vaatimusten lisääntymisestä, päihdeongelmista tai vanhempien puutteista kasvattajina, niin muutoksia tarvitaan paljon muuhunkin kuin lastensuojelulakiin.