Energiasiirtymä tuo meille edullisempaa liikennettä
Vuosi on 2022 oli käännekohta, sillä viime vuonna koko maailmassa sijoitettiin jo yhtä paljon rahaa fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen kuin fossiilituotannon edistämiseen. Päästötön energia sai noin biljoonan euron edestä sijoituksia, mikä sekin oli historiallinen summa. Energiasiirtymässä on öljyttömille valtiolle kysymys ilmaston lisäksi myös omavaraisuudesta, turvallisuuspolitiikasta ja taloudesta. Öljy joudutaan ostamaan ulkomailta.
Vuosi on 2022 oli käännekohta, sillä viime vuonna koko maailmassa sijoitettiin jo yhtä paljon rahaa fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen kuin fossiilituotannon edistämiseen. Päästötön energia sai noin biljoonan euron edestä sijoituksia, mikä sekin oli historiallinen summa.
Energiasiirtymässä on öljyttömille valtiolle kysymys ilmaston lisäksi myös omavaraisuudesta, turvallisuuspolitiikasta ja taloudesta. Öljy joudutaan ostamaan ulkomailta. Raha valuu öljyvaltioille, joiden löysässä talutusnuorassa myös me olemme olleet jo pitkään. 1970-luvun öljykriisikin johtui OPEC-maiden energiapainostuksesta, jolla ne pyrkivät vaikuttamaan Jom Kippurin sotaan. Venäjä on yrittänyt käyttää samaa keinoa viime vuosina tavalla, joka onneksi jäi yritykseksi – muun muassa vihreän siirtymän ansiosta.
Talousjärjestelmän tulee kestää energiajärjestelmän muutokset
Suomalainen energia-alan yrittäjä Mika Anttonen on useasti nostanut esiin energiasiirtymän vaikeuksia, näin myös toukokuussa Länsiväylä-lehden haastattelussa. Hän uskoo, että ilmastonmuutoksen selättäminen vie 30–50 vuotta ja toppuuttelee kiirettä. Tämä pistää miettimään Anttosen tarkoitusperiä, sillä hän on kerännyt omaisuutensa myymällä öljytuotteita ja toimii yhä öljynjalostukseen keskittyneen yrityksen johtajana.
Anttonen on oikeassa todetessaan, että talousjärjestelmän tulee kestää, kun energiajärjestelmän osia vaihdetaan. Tieliikenne kuitenkin sähköistyy paraikaa vauhdikkaasti juuri kustannussyistä. Sähköbussit yleistyvät, ja Suomessa tehdyn tutkimuksen perusteella sähkörekka voi tiputtaa energiakustannukset viidennekseen. Ensimmäinen iso sähkörekka tuli Suomeen keväällä ja lisää on jo tilattu. Sähkötaksien määrä on noussut neljässä vuodessa nollasta 800:aan.
St1 on havainnut muutoksen vääjäämättömyyden, ja se lisää uusiutuvan energian tuotantoa. Yhtiö on mukana muun muassa biokaasussa, tuulivoimassa ja geolämmössä Vuonna 2020 se kuitenkin yhä investoi fossiiliteknologiaan niin, että 124 miljoonan euron kokonaisinvestoinneista 51,3 miljoonaa euroa kohdistui uusiutuvaan energiaan. Vuonna 2022 uusiutuvaan tosin investointiin jo 110 miljoonaa.
Öljy-yhtiöt pyrkivät pysyttelemään nestemäississää polttoaineissa
Tieliikenteen energiamurros näyttää vaikealta, jos fossiiliset polttoaineet halutaan korvata toisenlaisilla polttoaineilla. Näyttääkin siltä, että öljyala puhuu synteettisistä polttoaineista ja niiden vaikeuksista hidastaakseen liikenteen sähköistymistä. Vaikka nämä teknologiat realisoituisivat, synteettiset polttoaineet tarvitaan lähitulevaisuudessa ensisijaisesti muihin kuin autoihin: laivoihin, lentokoneisiin, puolustussektorille ja teollisuuteen.
Anttosen ehdottaman 30–50 vuoden kuluttua autot on ehditty sähköistää. Sitä paitsi tiedämme, että 30–50 vuoden odottelu olisi ilmaston kannalta tuhoisaa.
Uusiutuva energia haastaa öljy-yhtiöiden valta-aseman energiasektorilla, ja siksi ne yrittävät sitoa maailman nestemäisiin polttoaineisiin. Niitä tarvitaan toistaiseksi yhä, mutta samaan aikaan on syytä hyödyntää täysimääräisesti muita olemassaolevia keinoja. On arvioitu, että tarvittavista keinoista 75 % on jo olemassa, ja vain neljännes tarvitsee enää keksiä.
Energiasiirtymällä on mahdollista tulla omavaraisemmaksi, parantaa vaihtotasetta ja saavuttaa edullisempaa liikkumista ja useammalle suomalaiselle jakautuvaa vaurautta. Samalla suurten öljy-yhtiöiden valta-asema murenee. Siksi on ilmeistä, että näiden yhtiöiden puolelta tullaan kuulemaan lukuisia siirtymän jarruttamista vaativia palopuheita.