Hallitusohjelman valopilkut ovat vähissä
Hallitusohjelman valopilkut ovat vihreiden tavoitteista katsottuina vähissä. Lupaus uudesta saamelaiskäräjälaista kuulostaa hyvältä, lakihan kaatui viime helmikuussa perustuslakivaliokunnassa ns. aikapulaan. Ohjelmassa mainitaan myös vähemmistökielten – saamen kielet, karjalan kieli ja romanikieli – aseman parantaminen, mitä myös vihreät on vaatinut ohjelmissaan. Hallitus haluaa myös edistää lohikalojen kulkua – ja matkailua – Pohjois-Karjalassa Heinävedellä sijaitsevalla Palokin koskire
Hallitusohjelman valopilkut ovat vihreiden tavoitteista katsottuina vähissä. Lupaus uudesta saamelaiskäräjälaista kuulostaa hyvältä, lakihan kaatui viime helmikuussa perustuslakivaliokunnassa ns. aikapulaan. Ohjelmassa mainitaan myös vähemmistökielten – saamen kielet, karjalan kieli ja romanikieli – aseman parantaminen, mitä myös vihreät on vaatinut ohjelmissaan.
Hallitus haluaa myös edistää lohikalojen kulkua – ja matkailua – Pohjois-Karjalassa Heinävedellä sijaitsevalla Palokin koskireitillä. Palokin voimalapadon purku auttaisi Saimaan järvilohta ja Saimaan taimenia, mistä myös Verdessä on aiemmin kirjoitettu.
Kansanedustaja, varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen kiirehti myös onnittelemaan Kai Mykkäsen valintaa ilmasto- ja ympäristöministeriksi.
” En pysty kuvittelemaan tällä hallituspohjalla parempaa henkilöä tehtävään. Kai on perehtynyt ilmasto- ja energiapolitiikkaan, mutta ennen kaikkea hän ymmärtää ilmastotyön tärkeyden”, kirjoittaa Tynkkynen tviitissään.
Tynkkynen esittää kuitenkin vakavan huolensa kaikesta siitä selvittelystä, mitä hallitusohjelma lupaa. Hän on laskenut, että sana selvitetään esiintyy 157 kertaa. Samalla hallitus kertoo lakkauttavansa valtioneuvoston yhteisen selvitys- ja tutkimustoiminnan, joka on näitä selvityksiä tähän asti hallituksille tehnyt.
Koulutus tarvitsee enemmän tukea
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta puuttuu puolestaan koulutusrahoihin.
”Korkeakoulujen perusrahoitusta leikataan, kv-opiskelijoiden lukukausimaksuja korotetaan, aikuiskoulutustuki lakkautetaan. Täysin väärä suunta”, hän kirjoittaa tviitissä.
Virta toteaa myös, että korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys on hyvä asia, mutta kun lisärahoitusta ei ole luvattu, koulutuksen laatu heikkenee.
Hallituksen kaavailut yleisen asumistuen leikkaamisesta ja ARA-asuntotuotannon vähentämisestä osuvat myös opiskelijoihin ja heidän toimeentuloonsa, kirjoittaa Virta.
Kokoomus rampauttaa Helsinkiä
Kansanedustaja ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra ei anna pelkkiä risuja. Hän kiittää hallitusohjelman laatijoita naisjärjestöjen kuuntelemisesta. Hallitusohjelman mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta pääsääntöisesti luovutaan. Kiitosta saa myös kuukautis- ja inkontinenssituotteiden alvin lasku.
Sitäkin enemmän risuja saa Helsingin kohtelu. Eduskuntaan noussut Diarra luopui Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta, mutta ei Helsingin puolustamisesta. Asumistuen leikkaus kohdistuu ankarasti pääkaupunkiseutuun, jossa asumiskustannukset ovat korkeita.
”Helsingissä on kuitenkin jo nyt käynnissä etenkin naisvaltaisten alojen työntekijöiden kriisi, eikä kaupungin pienipalkkaisen työssäkäyvän väestön toimeentulolle ole tälläkään hetkellä luotu riittäviä edellytyksiä”, kirjoittaa Diarra blogissaan Kokoomus rampauttaa Helsingin kilpailukykyä.
Myös joukkoliikenne kallistuu, kun arvonlisaverokanta uudistuu.
”Pahoin pelkään, että meillä on pian edessämme tilanne, jossa me emme saa enää ihmisiä muuttamaan Helsinkiin, kun hallituksen tavoitteena on riistää rahat kaupunkien työssäkäyvältä väestöltä. On selvää, että tällaisella politiikalla me emme tule saamaan väkeä ja työntekijöitä Suomen kaupunkeihin.”
Ristiriitaisia tavoitteita
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkava Atte Harjanne perkasi hallitusohjelmaa heti tuoreeltaan tviittiketjussa 16.6.
”Yleviä tavoitteita riittää, mutta keinot ovat monin osin ristiriitaisia. Esimerkiksi ilmastolain tavoite todetaan, mutta fossiiliautoilua tuetaan rahalla, kuntien ilmastosuunnitelmat perutaan, maa- ja metsätalouden uudistumista jarrutellaan reunaehtokirjauksilla jne.”
Harjanne arvostelee myös bioenergian ongelmien sivuuttamista, hiilensidonnan ja luonnon ennallistamisen puutteita ja löytää useita ristiriitaisuuksia, kuten työvoimapulan ”parantamista” maahanmuuttoa vaikeuttamalla.
Pumppuhinnoista on tulossa kallis ja nurinkurinen juttu.
Harjanne on myös kirjoittanut blogissaan arvion verolinjauksista, jotka Orpon hallituksessa ovat hänen mielestään himmailevia ja vailla visiota:
”Ohjelmassa linjattujen veropäätösten arvioitu suora vaikutus kun on itse asiassa 85 miljoonaa euroa julkista taloutta heikentävä.”
”Fiksu verotus olisi oiva keino vauhdittaa päästöttömyyttä, resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta. Tähänkään vipuun ei hallitusohjelmassa uskalleta tarttua: Ilmastopaneelin perusteltu ehdotus teollisen puunpolton verosta ohitetaan eikä muitakaan vaikuttavia keinoja pientä kaivosveron tarkistusta lukuun ottamatta näy.”
Verolinjauksista näkyy, miten pienituloisia ohjataan kepeillä ja hyvätuloisia porkkanoilla, kirjoittaa Harjanne.
Myös Osmo Soininvaara on kirjoittanut blogissaan (joka on julkaistu myös Verdessä 19.6.) työssä käyvien köyhyydestä, jota uuden hallituksen suunnitelmat pahentavat: ” Tämä oikeistohallitus samaistaa markkinatalouden eriarvoisuuteen ja pakottaa tasa-arvon tavoittelun samaistumaan markkinatalouden vastaisiin keinoihin, kuten ei-markkinaehtoisiin palkkoihin ja hintasäännösteltyyn asumiseen. Tyhmää. ”
”Minä haluaisin yhdistää taloudellisen oikeudenmukaisuuden hyvin toimivaan markkinatalouteen, mutta nyt hallitus tekee näistä kahdesta tavoitteesta toistensa vastakohdan. Siinä lopulta markkinatalous häviää.”