Kevään parhaat jutut: Hämeenkylän koulussa siirryttiin uusiin tiloihin ja toimintamalliin ja se toimii

Julkaisemme kesällä valikoiman keväällä ilmestyneitä juttuja. Artikkeli julkaistu alunperin 22.2.2023.

Ensimmäinen havainto on hiljaisuus. Suuressa tilassa puolet ikäluokan oppilaista opiskelee matematiikkaa. Hevosenkengän muotoinen alue on jaettu matalilla väliseinillä useaan alueeseen, joille oppilaat on ohjattu edistymistasonsa mukaan. 

Opettajat ja kouluavustajat liikkuvat rauhallisesti oppilaiden joukossa. Puhelimia ei ole esillä, vaan kaikki näyttävät ratkovan yhtälöpareja siististi vihkoon. Muutama oppilas on hakeutunut opetustilan reunoilla oleviin pienryhmähuoneisiin, osa itsekseen ilman opettajaa.

”Jos en heti osaa, niin sitten toi neuvoo.”

Purkutuomion myötä uuteen toimintatapaan

Hämeenkylän vanha koulurakennus Vantaalla sai sisäilmaongelmien vuoksi purkutuomion, ja koulu muutti väliaikaistiloihin vuonna 2016. Tilat löytyivät Sanomalan toimistorakennuksesta, missä käytännön syistä siirryttiin avoimiin opetustiloihin, suurryhmäopetukseen ja yhteisopettajuuteen. Kun uusi koulutalo valmistui 2020, oli evakkovuosien onnistumiset ja kompastelut otettu huomioon. 

Uusi Hämis on nyt aivan erilainen kuin entinen vuonna 1971 valmistunut talo. Suurtilat hallitsevat, mutta samalla on päästy eroon rauhattomuudesta, joka leimaa huonosti suunniteltuja avoimia tiloja.

”Eri aineiden äänimaailmat eivät saa sekoittua”, toteaa rehtori Pasi Majasaari painokkaasti. 

Liikuteltavat väliseinät ovat lasia, mutta näköyhteys ei rehtorin mukaan häiritse oppilaita. Jokaisen joustavaksi tehdyn suuren opetustilan yhteydessä on useita pienryhmätiloja, joita myös käytetään ahkerasti. Pienissä huoneissa roikkuu myös kauniin vihreitä kuulosuojaimia.

 ”Oppilaat tulevat tänne, kun he tarvitsevat enemmän omaa rauha, ja he saavat ottaa kuulosuojaimet, jos haluavat.” 

Vieraan on tosin vaikea hahmottaa, miten täällä voisi tarvita vielä enemmän rauhaa. Vierailen koulussa hiihtolomaa edeltävänä perjantai-iltapäivänä, mutta hälystä ja levottomuudesta ei minusta ole merkkiäkään.

Hämeenkylässä yhdistyvät ajankohtaiset kouluteemat

Hämiksessä kierrellessä tulevat mieleen jokseenkin kaikki tämän vaalikevään koulukeskustelun teemat.

Kuri. Kun oppilas valitsee itse tavoitetasonsa ja saa ohjausta työskentelyynsä haluamassaan kokoonpanossa, ei kuria tarvita. Koulussa on myös erillisiä pienluokkia niille oppilaille, joille työskentely suuressa ryhmässä on syystä tai toisesta mahdotonta. ”Häiriköitä” ei näy.

Itseohjautuvuus. Koulussa on ymmärretty, että itseohjautuvuus ei ole lapsen ominaisuus, vaan taito, jota on kehitettävä niin kuin mitä hyvänsä oppimistaitoa. Koko ikäluokan yhdistäminen antaa mahdollisuuden ryhmitellä oppilaat niin, että jokainen saa tarvitsemansa ohjauksen.

Inkluusio. Julkisen keskustelun perusteella saa helposti kuvan, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat käyttäytymishäiriöisiä kiusankappaleita, jotka kuuluisivat ”tarkkikselle”. Tosiasiassa heillä on kaikilla omat syynsä, joiden vuoksi kaikki koulutyö ei suju ilman tukea: on hahmotusvaikeuksia, keskittymisvaikeuksia, kielellisiä vaikeuksia ja erilaisia neuropsykologisia syitä. Vain pieni osa heistä reagoi käyttäytymällä toisia häiritsevästi. Joustavassa oppimisympäristössä kaikille pyritään löytämään oma paikka ja tapa työskennellä. Erityisopettajat ja pienryhmät eivät ole jossakin koulun perällä, vaan läsnä jokaisen aineen opetustiloissa.

Painotus. Hämiksessä on myös musiikkiluokkia kolmannelta luokalta alkaen. Koulun arjessa se näkyy ainakin niin, että musiikkiluokka aukeaa tarvittaessa näyttämöksi. Muissa aineissa erityisesti painotetun opetuksen tarvetta vähentää se, että jäykkien luokkien sijaan opetus tapahtuu joustavissa ryhmissä, joissa lahjakkaimmat saavat edetä ilman esteitä.

”Meillä on ollut koulussa oppilas, joka suoritti kahdeksannen luokan keväällä koko peruskoulun matematiikan ja opiskeli ysillä lukion pitkän matematiikan kursseja”, kertoo Majasaari.

Yhteinen opettajuus. Mikään yllä kirjoittamastani ei onnistuisi ilman yhteistä opettajuutta: toiminta paitsi suunnitellaan, myös toteutetaan yhdessä. Koulussa yleensä on vahva ja vanha yksin puurtamisen perinne, joka rasittaa niin oppilasta kuin opettajaakin. Sanomalan väliaikaistiloihin siirryttäessä koulun opettajakunnassa oli myös vastarintaa yhdessä opettamista kohtaan, mutta enää eivät sen paremmin opettajat kuin oppilaatkaan haluaisi palata vanhan mallisiin oppimiskopperoihin. Tästä ei Twitterissä kirjoiteta, koska se ei näy ulospäin eikä se kuulu niihin oman kouluajan kokemuksiin, joista me kaikki ammennamme koulua koskevat mielipiteemme.

Vastaako julkinen keskustelu koulujen todellisuutta?

Koulukeskustelua on useimmiten hämmentävää seurata. Tuntuu, että mediassa kuvattu koulu on jotain ihan muuta kuin se koulu, jossa itse on saanut työskennellä ja jonka kehittämiseen on osallistunut. Me kaikki olemme koulunkäynnin kokemusasiantuntijoita – ja juuri siksi usein sokeita sille, että mielipiteemme tämän päivän koulusta on usein täysin väärä. 

Oma soppansa on se populistinen kirjoittelu, jonka tarkoituksena tuntuu olevan vain koulun mustamaalaaminen ja jälleen yhden yhteiskunnan perusinstituution arvovallan nakertaminen.

Hämeenkylän koulu on vantaalainen yhtenäiskoulu, jossa on luokka-asteet 1.-9. ja noin 800 oppilasta.