Tuotanto- ja lemmikkieläimiä koskevaa uutta sääntelyä on odotettu EU:ssa vuosia, mutta syksyn mittaan ovat toiveet isoista uudistuksista hiipuneet. Jossain vaiheessa näytti jopa siltä, ettei nykyinen komissio veisi uudistuksia lainkaan eteenpäin.
Viime viikolla uudistusehdotus tuli lopulta julki. Eläinsuojelu- ja eläinoikeusjärjestöt ovat sekä Suomessa että EU-laajuisesti ilmaisseet huolensa ehdotettujen sääntöjen vaatimattomasta tasosta. Suomessa kolme järjestöä, Animalia, Oikeutta eläimille ja Suomen eläinsuojeluyhdistys SEY katsovat, että komissio petti turkiseläimet ja Fur Free Europe -kansalaisaloitteelle annetut lupaukset.
Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs on yksi kansalaisaloitteen suomalaisista alullepanijoista.
”Odotin komissiolta selkärankaa kansalaisaloitteen käsittelyssä. Yli 1,5 miljoonaa EU-kansalaista allekirjoitti aloitteen, tarhaus on ollut poliittisessa ja taloudellisessa alamäessä jo pitkään, joten tämä olisi ollut hyvä tilaisuus saada päätös valtavaa kärsimystä aiheuttavalle alalle”, sanoo Kivekäs.
Komissio ilmoitti vastauksessaan Eurooppa ilman turkiksia -kansalaisaloitteelle, että se harkitsee mahdollisuutta turkistarhauksen ja turkistuotteiden myynnin kieltämiseen. Komissio kuitenkin vierittää palloa eteenpäin ja on pyytänyt Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta (EFSA) tieteellistä lausuntoa turkiseläinten hyvinvoinnista. Lausuntoa pitää odottaa maaliskuuhun 2025 saakka.
Kivekäs ihmettelee EFSA:n roolia, sillä nyt on jo huomattava määrä tieteellistä näyttöä siitä, että turkiseläimet eivät voi turkistarhoilla toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.
Toinen kansalaisaloite, End the Cage Age, koki myös vastoinkäymisiä.
”Vastauksessaan eurooppalaiseen End the Cage Age -kansalaisaloitteeseen, komissio lupasi jo vuonna 2021 esittää vuoden 2023 loppuun mennessä lainsäädäntöehdotuksen, joka kieltää häkkikasvatuksen asteittain määrätyillä eläinlajeilla. Nyt tämä viivästyy seuraavan komission toimikaudelle”, toteaa Kivekäs.
Voimakas maatalouslobby
Euroopan komission tuore esitys lisäisi eläinkuljetusten ja lemmikkieläinten kasvatuksen ja kaupan sääntelyä. Eläinkuljetuksien sallittua kestoa halutaan lyhentää, kasvattaa eläinten vaatimaa tilaa ja säännellä äärimmäisen kuumassa tai kylmässä ilmassa kuljettamista.
Lemmikkieläinten laittomaan kauppaan halutaan puuttua muun muassa verkkomyynti-ilmoitusten tarkastuksella. Koirien ja kissojen jäljitettävyyttä tehostetaan myös vaatimalla tunnistusmerkintä sekä rekisteröinti kansallisiin tietokantoihin. Suomessahan esimerkiksi koirien rekisteröinti Ruokavirastoon on jo pakollista tämän vuoden loppuun mennessä.
”Ehdotukset, kuten eläinkuljetusten lyhentäminen, ovat tietenkin kannatettavia. Tekeillä olevaa laajempaa kokonaisuudistusta ei kuitenkaan saatu”, sanoo Oikeutta eläimille-järjestön kampanja- ja viestintävastaava Kristo Muurimaa.
Komission esitystä on mainostettu suurimpana uudistuksena 20 vuoteen.
”Niin voi tietenkin sanoa, kun ei ole tehty mitään 20 vuoteen”, naurahtaa Muurimaa.
Muurimaan mielestä tilanteessa on samaa kuin vuosi sitten Suomessa, kun pitkään odotettu eläinten hyvinvointilaki uudistettiin. Sitä liudennettiin pitkillä siirtymäajoilla, eikä esimerkiksi turkistarhausta kielletty.
”EU:ssa on voimakas maatalouslobby ja niin on Suomessakin”, sanoo Muurimaa.
Uudistukset sitten joskus
Eurooppalaiset eläinasia-järjestöt ovat pitkin syksyä ilmaisseet huolensa eläinten hyvinvointisäännösten kohtalosta. Eurooppalainen maatalous on vuosikymmenten mittaan keskittynyt, pienet ja keskisuuretkin tilat vähentyneet ja tuotantoeläimiä pidetään yhä suuremmissa yksiköissä. Suuryksiköt voivat tuoda ongelmia niin eläinten hyvinvoinnille kuin ympäristöllekin, kuten on nähty esimerkiksi Hollannissa.
Euroopan komission varovaisuuden takana on arveltu olevan monia syitä: vahva maatalouslobbaus, ruuan hinnan nousu, maatalouden rahavaikeudet mm. korkeiden korkojen vuoksi, kansainväliset kauppasuhteet jne. Toisaalta on nostettu esiin suurten eläintuotantoyksiköiden tuoma terveysuhka ihmisille ja esimerkkinä on mainittu myös suomalaisturkistarhoilla levinnyt lintuinfluenssa.
Yksi kansainvälisistä järjestöistä Four Paws arvostelee komission esitystä kunnianhimon puutteesta mm. eläinkuljetuksissa ja lemmikkibisneksessä.
Eläinasia-järjestöjen suurin huoli liittyy aikatauluun. EU-päätöksenteko on tunnetusti hidasta, sääntelylle annetaan avokätisesti siirtymäaikoja ja sääntelyn vieminen kunkin maan lainsäädäntöön kestää vuosikausia. Kun tähän lisätään vielä lisätutkimusten tekoa ja ensi keväänä edessä olevat eurovaalit ja niiden tuoma uusi komissiokokoonpano, näyttävät uudistukset siirtyvän loputtoman kauas.
0 kommenttia