Juttu poistettu

Juttu on poistettu faktantarkastuksessa löydettyjen asiavirheiden ja räikeiden väitteiden takia, joille ei ole näyttöä. Kirjoittajan kanssa käydään keskustelua uuden version julkaisemisesta korjattuna.
Kuva: Pexels

9.1.2024 11:28

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

4 Kommentit

  1. noin kaksi vuotta sitten ajattelin että pitäisiko olla kansallinen rokote pakko. eli kaikkien on haettava vähintään kaksi annosta. nyt on tainut aika mennä ohi, ja variantti rokote olisi muutenkin tärkeämpi. mutta periaatteellisesti tuo pakko olisi oltava pöydällä.

    kansalaisaloite on muuttunut vähän sellaiseksi että pitäisikö lopettaa!? voisi poistaa 50 000 kannattajan rajan, kun nuo esitykset menee jonnekin eduskunnan silppuri osastolle.

  2. Hei, ja kiitos Scheininille kirjoituksesta. Scheinin toteaa kirjoituksessaan, että ” Viittaus 85 vuotta täyttäneisiin taas on tilastoilla valehtelua. Jos kuolleiden mediaani-ikä on 85, silloin tasan puolet koronakuolemista osui eri ikäisiin ihmisiin vastasyntyneistä 84-vuotiaisiin ja merkittävältä osin parhaassa työiässä oleviin.”

    En ymmärrä, mihin Scheininin väite tilastoilla valehtelusta ja merkittävältä osin parhaassa työiässä oleviin kohdistuvista koronakuolemista perustuu, ja nähdäkseni hän käytännössä itse syyllistyy väitteellään valehteluun.

    Kuten Scheininkin tietää, pelkästään ylikuolleisuustilastoja katsomalla ei voida tehdä (ainakaan luotettavia) päätelmiä koronakuolleisuudesta. Toisaalta koronakuolemia raportoitiin THL:n mukaan jo vuoden 2022 lopulla jopa 40 % liikaa (1). Tämä yliraportointi johtunee suurilta osin Scheinininkin huomioimasta seikasta, että koronaan (liittyviksi) kuolemiksi on raportoitu kaikki kuolemat, joissa henkilöltä on otettu PCR-testillä positiiviseksi testattu näyte 30 vuorokauden sisällä kuolemasta: jos siis henkilö on kuollut esim. autokolarissa tai vaikka sydänkohtaukseen 30 vuorokauden sisään positiivisen näytteen antamisesta, kuolema on kirjattu koronakuolemaksi.

    Toisaalta koronakuolleiden iän mediaaniarvo ei ota kantaa siihen, kuinka “kaukana” jonon alkupään alkiot ovat mediaaniarvosta, toisin kuin keskiarvo, taikka ikien hajontaan kuten keskihajonta; paremman tiedon puutteessa alle 84-vuotiaiden kuolemat ovat voineet kohdistua “merkittäviltä osin” vanhempaankin kuin parhaassa työiässä olevaan väestöön, esim. 80-prosenttisesti 60-84 -vuotiaisiin ja 20-prosenttisesti 0-60 -vuotiaisiin.

    Edellä esitetyt Scheininin väitteet eivät siis käsitykseni mukaan vastaa tieteellistä tietoa. Joka tapauksessa jo “koronakuoleman” / “koronaan liittyvän kuoleman” määritelmä on jo itsessään niin ongelmallinen, että mielestäni määritelmää tulisi huomattavasti täsmentää, jotta se olisi tieteellisesti käyttökelpoinen tai poliittis-oikeudellisesti validi (populismia ja opportunismia lukuunottamatta). Ja juuri tästä syystähän on alettu puhumaan enemmän ylikuolleisuudesta kuin koronakuolemista. Ylikuolleisuudesta puhumisessa vaarana onkin sitten liian (tai täysin) yksioikoisten selitysten antaminen sen ennätyksellisen nousemisen syille, kuten Scheinin tekee.

    Scheinin toteaa, että “Koronapandemian kanssa ajallisesti yhteen osuva ylikuolleisuus on jo ainakin 16 000 ihmistä, ja odotettavissa oleva elinikä on alentunut. Mitään muuta selitystä tälle ei ole kuin koronan tehosterokotusten epääminen. Niitä ei Suomessa saa edes rahalla.” Scheininin väite ylikuolleisuuden syystä on uskoakseni tarkoituksellisen kärjistävä ja pikemminkin mielipide kuin faktuaalinen väite, mutta ansaitsee silti mielestäni havaittavissa oleviin tosiasioihin perustuvan kyseenalaistamisen.

    On mielestäni merkillepantavaa, että ylikuolleisuus oli Suomessa normaalilla tasolla tai jopa alle normaalitason aina kevääseen 2021 asti, jolloin koronarokotukset aloitettiin. Lisäksi tilastoista voidaan selvästi nähdä, että syntyvyys lähti (ennätykselliseen) laskuunsa lähes tasan 9 kuukautta sen jälkeen kun kuolleisuus lähti nousuun (2). En väitä, että koronarokotuksilla olisi yhteyttä ennätyksellisiin ylikuolleisuuden nousuun taikka syntyvyyden laskuun, mutta esim. Väestöliitto on vaatinut riippumattoman selvityksen laatimista, jollaista ei kuitenkaan tietääkseni ole vielä aloitettu (3). mRNA-rokotteilla on myös lukuisia tunnettuja vakaviakin haittavaikutuksia, eikä niille ole tehty normaaleja rokotteilta vaadittuja pitkäaikaisia toksilogisia tutkimuksia, eikä niiden mahdollista osallisuutta syntyvyyteen ja kuolleisuuteen tulisi sulkea pois ennen tarkempaa riippumatonta selvitystä (4).

    Jokseenkin ihmettelen myös Scheininin väitteitä maskeihin liittyen. Maskien vähäistä suurempaa hyötyä väestötasolla virusten leviämisen estämisessä tukevia päteviä tutkimuksia ei ole käsitykseni mukaan julkaistu. Esim. STM:n vuonna 2020 julkaiseman selvityksen mukaan maskien hyöty oli vähäinen tai olematon, ja väärin käytettyinä maskit saattavat jopa pahentaa epidemiatilannetta (5). Myöhemmin tehdyt tutkimukset eivät ole parhaan tietoni mukaan muuttaneet tätä käsitystä.

    Tuukka L
    Rovaniemi

    (1) Kts. esim. Ylen uutinen 22.10.2022, ” Suomessa yliraportoidaan koronakuolemia – lähes 40 prosentissa koronaan liittyvistä kuolemista varsinainen kuolinsyy ei ollutkaan korona”: https://yle.fi/a/3-12667849

    (2) Kts. esim. Järjen ääni ry:n alkuvuonna 2022 julkaisemat tutkimus ja selvitys aiheesta: https://jarjenaani.fi/poikkeuksellinen-ylikuolleisuus-suomessa-vuonna-2021/ ja https://jarjenaani.fi/ylikuolleisuus-suomessa-korona-aikana-kansantajuisesti/

    (3) Kts. esim. Lääkärilehden kirjoitus 16.12.2022 ” Onko koronakuolemia paljon, vai mihin täällä kuollaan?”, https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/onko-koronakuolemia-paljon-vai-mihin-taalla-kuollaan/

    (4) Kts. esim. IJMS:ssä julkaistu vertaisarvioitu Helene Banounin artikkeli “mRNA: Vaccine or Gene Therapy? The Safety Regulatory Issues”, erit. s. 10–14; https://www.mdpi.com/1422-0067/24/13/10514

    (5) STM 29.5.2020, Selvitys kasvosuojusten käytöstä koronavirustartuntojen ehkäisemisessä: laajaa vaihtelua maakohtaisissa linjauksissa ja vähän tutkimustietoa. https://stm.fi/-/selvitys-kasvosuojusten-kaytosta-koronavirustartuntojen-ehkaisemisessa-laajaa-vaihtelua-maakohtaisissa-linjauksissa-ja-vahan-tutkimustietoa

    • Höpö höpö. “Parhain tietosi” näyttää vaativan reippaasti päivittämistä, kyllä maskeista on hyötyä. Tarkalleen ottaen jos puhumme maskeista koronaa vastaan, tarkoitamme hengityssuojainmaskeja (FFP2/FFP3, N95). KIrurginmaskit toimivat roiskeita vastaan mutta eivät kunnolla aerosoleja vastaan, ja koronahan on ilmalevitteinen.[1]

      Esimerkiksi Suomessa tutkittiin koronan delta-variantin aikaisia sairaalaepidemioita, ja silloin kirurginmaskien korvaaminen FFP2:lla vähensi reippaasti koronatartuntojen määrää. Tätä suositeltiin lisättäväksi kansallisiin koronapotilaiden hoito-ohjeisiin. [2]

      Samoin on huomattu toisessa suomalaistutkimuksessa: “Työperäisiä koronatartuntoja ei tullut, kun koronapotilaita hoitavilla terveydenhuollon työntekijöillä oli käytössään FFP2/FFP3-hengityksensuojaimet tai paremmat. Kirurgisten maskien kanssa tartuntoja tuli jonkin verran.”[3]

      Maskivastaiset vetoavat myös surullisenkuuluisaan Cochrane-katsaukseen, jonka mukaan maskit eivät mukamas toimi. Cochranen päätoimittaja joutui julkaisemaan oikaisun, kun katsausta oli tulkittu väärin:

      “Olisi täsmällistä sanoa, että katsauksessa tutkittiin, auttavatko maskin käyttöä edistävät toimet hidastamaan hengitystievirusten leviämistä, ja että tulokset eivät olleet yksiselitteisiä. Ensisijaisen näytön rajallisuuden vuoksi katsauksessa ei pystytä käsittelemään kysymystä siitä, vähentääkö maskin käyttö itsessään ihmisten riskiä sairastua hengitystieviruksiin tai levittää niitä.” [4]

      Sitten aletaan kaakattamaan “missä on satunnaisettu vertailukoe maskeista???”. Scientific Americanissa oli hyvä kirjoitus maskeista ja satunnaistettujen vertailukokeiden ongelmista.

      “Monilla tieteenaloilla satunnaistetut tutkimusmenetelmät ovat pohjimmiltaan sopimattomia – sama kuin käyttäisi skalpelliä nurmikon leikkaamiseen. Jos jokin asia voidaan mitata suoraan tai mallintaa tarkasti ja täsmällisesti, ei tarvita monimutkaisia, tehottomia ja osallistujia vaarantavia kokeita. Insinööritieteet, ehkä ehkä kaikkein “reaalimaailmallisin” tieteenala, ei tee satunnaistettuja kokeita. Sen tarvitsema tieto tunnetaan hyvin. Kaikki moottoriteistä ilmanvaihtojärjestelmiin – kaikki, mikä liikuttaa meitä, puhdistaa ilmaamme ja ilmastoamme. vettä ja asettaa satelliitteja kiertoradalle – onnistuu ilman niitä. Tämä koskee myös monia lääkinnällisiä laitteita. “[5]

      Se maskeista. Järjen Ääneen en luottaisi minkäänlaisena lähteenä, koska se edustaa surullisenkuuluisan Great Barringtonin julistuksen tiedevastaista ja järjetöntä retoriikkaa. Koronan torjuntatoimet nähdään pahempana kuin korona, ihmisten halu suojella itseään patologisoidaan “peloksi”, koronan tulisi mukamas levitä vapaasti jotta “laumasuoja” mukamas tulisi ja kaikki riskiryhmät tulisi eristää määrittelemättömäksi ajaksi. Rokotteiden haittoja suurennellaan merkittävästi, ja suurten koronakuolemien vihjaillaan johtuvan rokotuksista. Samanlaista soopaa levittävät amerikkalaiset libertaarit ajatuspajat ja republikaanit, jotka haluavat heikentää kansanterveyttä merkittävästi.

      [1] https://www.bbc.com/news/health-57636360

      [2] https://www.eurosurveillance.org/content/10.2807/1560-7917.ES.2021.26.30.2100636

      [3] https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/uutiset/tuore-suomalaistutkimus-ffp-maski-suojaa-koronalta-terveydenhuollossa/?public=1caddc5a00d9df8176df646517b3b546

      [4] https://www.cochrane.org/news/statement-physical-interventions-interrupt-or-reduce-spread-respiratory-viruses-review

      [5] https://www.scientificamerican.com/article/masks-work-distorting-science-to-dispute-the-evidence-doesnt/

    • Koronakuolemia on kaikissa ikäryhmissä. Ne painottuvat vanhimpiin ikäluokkiin, mutta niin painottuvat myös muut yleisimmät kuolinsyyt kuten sydän- ja verisuonitaudit ja syövät. Matti Jantusen käyttämissä tilastoissa näkyy selvästi myös keski-ikäisten kuolleisuuden nousu pandemia-ajalla (1).

      Koronakuolemien tilastointia muutettiin joulukuussa 2022 siten, että ne lasketaan kuolintodistuksista. Todistusten mukaisia (ensi- tai toissijainen kuolinsyy) kuolemia on ollut lähes yhtä paljon, 11288, kuin ajallisesti liittyviä 11938 (2). Todelliset luvut voivat olla vielä korkeampia, koska testausta on vähennetty rajusti. Sekin on otettava huomioon että korona lisää kuoleman riskiä myös akuutin taudin jälkeen (3).

      Marraskuussa 2023 rekisteröitiin koko pandemia-ajan suurin koronakuolemien kuukausimäärä (2) ja suuri osa siitä olisi ollut ehkäistävissä. Ei pidä liikaa keskittyä pelkästään kuolemiin, koska taudista voi saada myös pitkäaikaisen sairauden ja se koskee myös nuoria ja terveitä. Kuolleisuus kertoo kuitenkin taudin vakavuudesta.

      Väitteet rokotuksista ylikuolleisuuden aiheuttajana ovat huuhaata. Esimerkiksi THL:n tutkimuksessa rokotettujen kuolleisuus oli pienempää. (4) Myös Uuden-Seelannin data osoittaa tämän, koska 90 prosenttia rokotettiin siellä vuonna 2021 (5) ja ylikuolleisuutta alkoi olla vasta sitten kun korona tuli maahan 2022. (6, 7)

      1) https://worldaccordingtomatti.blog/2023/10/06/pandemia-ajan-ylikuolleisuus-suomessa-ikaluokittain/
      2) https://www.koronatilastot.fi/fi/sairaala/
      3) https://www.nature.com/articles/s41591-022-01840-0
      4) https://thl.fi/-/thl-n-turvallisuusseuranta-kuolleisuus-on-ensimmaisen-koronarokotuksen-jalkeen-matalampaa-rokotuksen-saaneilla-kuin-rokottamattomilla
      5) https://apnews.com/article/fact-check-covid-vaccines-new-zealand-949096630073
      6) https://www.tewhatuora.govt.nz/our-health-system/data-and-statistics/covid-19-data/covid-19-current-cases/
      7) https://ourworldindata.org/excess-mortality-covid

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon