Liberaalit nuoret naiset ja konservatiiviset nuoret miehet omissa kuplissaan

”Mistä on pienet pojat tehty?

Mistä on pienet pojat tehty?

Etanoista, sammakoista, 

koiran häntätupsukoista.

Niistä on pienet pojat tehty.

Mistä on pienet tytöt tehty?

Mistä on pienet tytöt tehty?

Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista.

Niistä on pienet tytöt tehty.”

(Kirsi Kunnas)

Syntyvyys on laskenut voimakkaasti suurimmassa osassa maailmaa. Monin paikoin pudotus on jo niin syvä, että se tulee ravistelemaan yhteiskuntajärjestystä. Joissakin maissa, kuten Etelä-Koreassa, syntyvyys on pudonnut jo alle yhden lapsen per nainen, kun väestön uusiutumiseen tarvittava määrä olisi 2,1 lasta per nainen.

Ilmiön taustalla on moniakin tekijöitä, mutta uusien tutkimusten mukaan yksi merkittävä tekijä on naisten ja miesten arvomaailman kasvava eriytyminen. Tutkijat ovat huomanneet, että monissa maissa nuoret naiset ovat muuttuneet arvoiltaan yhä liberaalimmiksi, kun taas nuorten miesten arvomaailma on kääntynyt konservatiivisemmaksi. Tämä jakautuminen on havaittavissa ympäri maailmaa, ja sen vaikutukset tulevat olemaan kauaskantoisia. Ilmiöstä on raportoinut John Burn-Murdoch, Finacial Times lehden kolumnisti.

Vanhempien sukupolvien sisällä miesten ja naisten näkemykset ovat olleet ja ovat edelleen melko yhdenmukaisia. Nuorten kohdalla tilanne on muuttunut. Nuoret naiset ovat siirtyneet kohti liberaalimpia arvoja, kun taas nuoret miehet ovat viime vuosina omaksuneet yllättävän konservatiivisia kantoja. Esimerkiksi Etelä-Koreassa on havaittu, että nuoret naiset ovat tulleet huomattavasti progressiivisemmiksi sukupuolinormeihin liittyvissä asioissa, kun taas nuorten miesten asenteet ovat pysyneet paikoillaan tai jopa muuttuneet entistäkin konservatiivisemmiksi. Tämä on johtanut yhteiskunnalliseen ristiriitaan, joka heijastuu avioliitto- ja syntyvyysasteiden jyrkkään laskuun. Yhä useampi korealainen nuori ei mene naimisiin eikä hanki lapsia.

Myös Yhdysvalloissa nuorten miesten on raportoitu kannattavan sukupuoleen liittyvissä kysymyksissä konservatiivisempia näkemyksiä kuin vanhemmat miehet. Vastaavasti Iso-Britanniassa on havaittu, että kaikki väestöryhmät – nuoret ja vanhat, miehet ja naiset – ovat liberalisoituneet rotuun ja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä, kuitenkin lukuunottamatta nuoria miehiä.

Nämä havainnot eivät ole yksittäisiä poikkeuksia, vaan osa laajempaa globaalia ilmiötä. On selvää, että sukupolvien väliset näkemyserot eivät ole vain väliaikaisia tai paikallisia heilahteluja, vaan syvempiä ja pysyvämpiä muutoksia yhteiskunnan rakenteissa.

Jakautuneisuus ulottuu yhteiskunnan joka saralle

Mutta mikä on aiheuttanut tämän jakautumisen? Yksi teoria viittaa siihen, että nuoret naiset ovat vastareaktiona #MeToo-liikkeelle tulleet entistä liberaalimmiksi ja äänekkäämmiksi näkemyksissään. Tämä on saanut osan nuorista miehistä tuntemaan itsensä uhatuiksi ja reagoimaan ottamalla vastakkaisen kannan. Tämä negatiivinen polarisaatio ei rajoitu vain sukupuolikysymyksiin, vaan ulottuu myös muihin yhteiskunnallisiin aiheisiin.

Toinen mahdollinen syy on nuorten miesten ja naisten eriytyminen digitaalisissa maailmassa. Internetin algoritmit ohjaavat nuoria miehiä ja naisia eri suuntiin, mikä luo pohjan erilaisten ideologioiden ja kulttuurien kehittymiselle. Vaikka nuoret käyttäisivät samaa somealustaa, kuten TikTokia, niin algoritmit ohjaavat heidät katsomaan eri tyyppistä materiaalia. Tämä eristäytyminen johtaa tilanteeseen, jossa nuorten sukupolvien on vaikea ymmärtää toistensa näkemyksiä ja arvoja.

Tämän ideologisen jakautumisen pitkäaikaisvaikutukset ovat huolestuttavia. Se ei ainoastaan uhkaa yhteiskunnallista yhtenäisyyttä, vaan myös heikentää demokraattisen päätöksenteon perustaa. Kun sukupolvien välillä vallitsee syvä jakautuneisuus, poliittisen kompromissin ja yhteistyön mahdollisuudet vähenevät. Lisäksi nuorten on yhä vaikeampi löytää arvoiltaan samanhenkistä kumppania ja perustaa perhettä.

Miten voimme vastata tähän haasteeseen? Ensimmäinen askel on tunnustaa ongelma ja sen vakavuus. Tämä edellyttää avointa ja rehellistä keskustelua sukupolvien välisistä kasvavista ideologisista eroista ja perehtymistä niiden syihin. Meidän on pohdittava, miten voimme kehittää nuorten naisten ja miesten välistä dialogia ja ymmärrystä. Tämä on jopa kohtalon kysymys maissa, joissa syntyvyys on pudonnut yhteiskunnan normaalin kehityksen ja toiminnan kannalta ongelmallisen alas. 

Suomi on yksi näistä maista. Vuoden 2023 syntyvyys on ennätysalhainen, vain 1,26 lasta per nainen. Meillä nuoria naisia ja miehiä jakavat ideologisten erojen lisäksi koulutuserot ja maantieteellinen sijainti. Nuoret naiset muuttavat kaupunkeihin opiskelemaan, kun taas moni nuori mies jää kotiseudulleen, eikä kouluttaudu.

On selvää, että tämä yhteiskuntaa ja sukupuolia jakava ideologinen kuilu on todellinen ja kasvava ongelma, joka vaatii kiireellistä huomiota. Ellei tähän haasteeseen puututa, seuraukset voivat olla pitkäkestoisia ja syvästi haitallisia yhteiskunnallemme.