Näin Haaviston voitto on mahdollinen

Presidentinvaalien toinen kierros on kaventanut ehdokkaiden välistä kannatuseroa. Vaikka todennäköisyydet ovat olleet Alexander Stubbin puolella, Haaviston voitto on vielä mahdollinen, arvioi arkikäyttäytymisen tutkija Kari Tervonen. Haaviston viimeisen viikon noste ei välttämättä näy viimeisissä gallupluvuissa.

10.2.2024 | Politiikka

Kuva: Veikko Kähkönen

Kari Tervonen on arkikäyttäytymisen tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä yhdessä maailman suurimmista markkinoinnin asiantuntijayrityksistä Suomen johtavana strategina. Työssään hän  laskee auki parhaita liiketoimintamahdollisuuksia yhteiskunnan, toimialan, yrityksen ja sen asiakkaiden käyttäytymisanalyysin nojalla.

Ensimmäisellä kierroksen vaalituloksen kärkiehdokkaiden osalta hän oli arvioinut gallupien tausta-aineiston pohjalta lähes nappiin.

Tervonen kertoo kaksi päivää ennen vaalipäivää, että Haaviston voitto ei ole mahdoton ajatus. Ennakkoäänet on jo annettu, mutta niiden jakaumaa ei tiedetä.

“Todennäköisyydet ovat Stubbin puolella, mutta Haaviston mahdollisuudet nojaavat siihen, että ennakkoäänestyksessä Haaviston kannattajat ovat olleet innokkaammin liikkeellä kuin Stubbin kannattajat”, arvioi Tervonen.

Hänen mukaansa todennäköisin skenaario, jolla Haavisto voittaa on se, että naisten ja miesten äänet jakautuisivat jokseenkin 60/40. Tämä tarkoittaa sitä, että niin naisten kuin miesten kohdalla Haaviston pitäisi kiriä muutama prosentti. Äänestysprosentin Tervonen arvioi nousevan toisellakin kierroksella noin 74 prosenttiin.

Haaviston noste ei näy gallupeissa

Huomionarvoista Tervosen mukaan on se, että kaikki tällä viikolla julkaistut gallupit kuvaavat  keskimäärin ensimmäisen viikon lopun tilannetta, joten toisella viikolla todennäköisesti vahvistunut Haaviston noste ei niissä näy. Haavisto on suoriutunut erinomaisesti toisen kierroksen vaalitenteissä, ja profiiliero kansallista harkintaa korostavan diplomaatin ja tiukkaa liittokunta-ajattelua kannattavan Stubbin välillä on selkiytynyt.

Viimeksi Haavisto voitti vaalipäivän äänet, joten tämän perusteella on mahdollista, että tällä kertaa vaalipäivänä sama toistuu vielä suuremmalla marginaalilla. Toisaalta perussuomalaisten kannattajat äänestävät perinteisesti enemmän vaalipäivänä, mikä saattaa tasoittaa tilannetta varsinaisena vaalipäivänä.

Tervosen mukaan prosentin tai kahden ero Stubbin hyväksi ennakkoäänissä olisi vielä kirittävissä, mutta sen suurempi ero on käytännössä “game over”. Toisessa vaakakupissa on se, että toisen vaalipäivän äänestäjäprofiili voi suosia Stubbia.

Tervonen arvioikin, että ennakkoäänten ja varsinaisen vaalipäivän äänet eivät ole kaukana toisistaan, sillä on vastakkaisiin suuntiin vaakaa kallistavia tekijöitä, jotka kumoavat toisensa. Perinteisesti iäkkäämmät ihmiset äänestävät enemmän ennakkoon. Nyt jo tiedetään naisten olleen ahkerampia äänestäjiä ennakkoäänestyksessä (49,9 % vs. miehet 41,2 %). Tällöin ennakkoon äänestäneistä löytyy sekä enemmän Stubbia kannattavia ikäihmisiä ja enemmän Haavistoa kannattavia naisia. Ennakkoääniä annettiin enemmän juuri niissä vaalipiireissä, joissa Haavisto oli ensimmäisellä kierroksella Stubbia suositumpi eli Pirkanmaalla, Lapissa ja Helsingissä. 

Tuloksen ennustaminen on kuitenkin lopulta hyvin vaikeaa, vaikka jonkinlainen käsitys erilaisista vaikuttimista ja taustamuuttujista olisikin. Tervonen siteeraa Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmien professori Risto Sänkiahoa:

“Senkin jälkeen, kun vaalitulos on tiedossa, loppujen lopuksi se on monimutkaisempien tapahtumien tulos kuin mitä ymmärretään, ja kriittisen tutkijan otteella jälkikäteenkin on vaikea ymmärtää, mitä oikein tapahtui ja millaisia siirtymiä oli.”   

Vasta toinen kierros nostaa esiin presidenttiprofiilien erot

Tervonen pitää Suomen presidentinvaaleissa erikoisena sitä, että vaaleja käydään kaksi kuukautta yhdeksän ehdokkaan kesken, eikä tässä asetelmassa ehdi nousta esiin syvemmin se, minkälainen joku henkilö olisi presidenttinä. 

“Yhdeksän hengen paneeleissa, joissa pidetään alle minuutin puheenvuoroja, ja jatkuvia käsiäänestyksiä, saattavat pinnalliset ulkoiset vaikutelmat ja pikkunokkeluudet synnyttää käsitykset ehdokkaista ja moni muodostaa mielipiteensä tämän perusteella. Lisäksi vaalibudjetilla on tässä kaoottisessa viestintätilanteessa erityisen suuri vaikutus, koska sillä pystytään luomaan tietynlaista jatkuvaa kuvaa ehdokkaasta,” Tervonen toteaa.

Ensimmäisellä kierroksella Stubbin budjetti oli täysin ylivoimainen muihin ehdokkaisiin nähden.

“Vasta kakkoskierroksen alkaessa alkaa todellinen keskustelu, jonka aikana hahmottuu paremmin näiden henkilöiden välinen profiiliero ja se, millaisia he olisivat presidenttinä,” Tervonen sanoo. 

Tervonen olisikin itse sitä mieltä, että tarvittaisiin viikko lisäaikaa ensimmäisen kierroksen päättymisen ja toisen kierroksen ennakkoäänestyksen alkamisen väliin, jotta ihmiset ehtisivät muodostaa rauhassa kantansa. 

Johanna Kohvakka / Verde

10.2.2024 11:46

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti