Vihreät tavoittelee kolmea paikkaa europarlamentissa vahvalla ehdokaslistalla

Vihreät julkaisivat vaaliohjelmansa maanantaina 15.4. pidetyssä kampanjastartissa Helsingissä. Tilaisuudessa puolueen kärkiteemoja olivat esittelemässä vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sekä puolueen eurovaaliehdokkaat europarlamentaarikko Ville Niinistö sekä kansanedustajat Maria Ohisalo, Atte Harjanne, Krista Mikkonen ja Inka Hopsu. Ehdokaslistasta nämä vaalit eivät ainakaan jää kiinni, sillä sieltä löytyvät Virtaa ja varapuheenjohtaja Oras Tynkkystä lukuunottamatta lähes kaikki vihreät kärkipoliitikot.

– Vihreät tulevat tekemään suuren ja vahvan kampanjan, sillä haluamme varmistaa, että Euroopan parlamentissa on seuraavallakin kaudella vähintään kolme suomalaista vihreää meppiä jatkamassa työtä sen eteen, että EU rakentaa uutta, luo toivoa ja suojelee arvokkainta, Virta totesi.

– Juuri siksi meillä on näissä vaaleissa ehdolla maan kovin ykkösketju, Virta hehkutti.

Ville Niinistö korosti puheenvuorossaan Euroopan unionin roolia maailman ympäristökriisien ratkaisemisessa. Hän muistutti, että vihreät ovat Euroopan parlamentissa saaneet tässä suhteessa jo paljon aikaan, minkä ansiosta luonto- ja ilmastotoimista on tulossa myös talouden valtavirtaa.

– Tämän politiikan jatkaminen ei ole itsestäänselvyys vaan siihen tarvitaan vihreiden vahvaa ääntä. Kun EU:n kautta tehdään yhteisiä päätöksiä rajat ylittävien ympäristöongelmien ratkaisemisesta, voimme suojella parhaiten myös suomalaisille rakasta Itämerta ja omaa luontoamme. Samalla ympäristöratkaisut tuovat yrityksillemme vientimarkkinoita, huomautti Niinistö.

Krista Mikkonen puolestaan korosti Euroopan unionin tehtävää rauhan ja turvallisuuden varmistajana, jonka Mikkonen kokee olevan yhtä ajankohtainen nyt kuin unionia perustettaessa. Mikkonen painotti, että EU:n tukea Ukrainalle on lisättävä ja Venäjään kohdistuvia pakotteita kiristettävä.

– Myös irtautuminen fossiilisista on niin ikään turvallisuuskysymys, sillä se vähentää riippuvuuttamme autoritääristä valtioista. EU:n on edistettävä rauhaa ja demokratiaa lähialueillaan kaikin tavoin. Yksi konkreettinen keino on perustaa apurahajärjestelmä sotaa, poliittista väkivaltaa ja vainoa pakeneville opiskelijoille ja aktivisteille, Mikkonen totesi.

Atte Harjanne painotti omassa puheenvuorossaan EU:n sisämarkkinoiden merkitystä. Harjanne totesi EU:n suurimman vivun parempaan maailmaan olevan talous, ja EU:n talousmahdin perustuvan ennen kaikkea sujuviin sisämarkkinoihin ja osaamiseen.

– Siksi sisämarkkinoita on puolustettava ja varmistettava panostukset ja edellytykset tutkimukseen, kehitykseen ja uuden luomiseen. Globaali kisa tulevaisuuden teollisuudesta ja teknologioista ei kuitenkaan ole reilu, ja siihen on vastattava EU:n yhteisillä lihaksilla. Tarvitaan EU-tason rahoitusta, fiksua sääntelyä ja viisasta kauppapolitiikkaa, painotti Harjanne. 

Myös Inka Hopsu muistutti puheenvuorossaan Mikkosen tapaan tarpeesta panostaa turvallisuuteen ja globaalien kriisien hallintaan. Hopsu kuitenkin muistutti, ettei samaan aikaan ole varaa unohtaa Euroopan tulevaisuuden satsaamista esimerkiksi osaamisen lisäämisen ja koulutuksen kautta.

– Osaava ja hyvinvoiva väestö taklaa parhaiten myös tulevaisuuden kriisejä. Esitämme myös EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kaksinkertaistamista ja kohdentamista yhteiskuntamme suurten haasteiden, kuten ilmasto- ja luontokriisien ratkaisuun sekä kriittisten riippuvuuksien purkuun, totesi Hopsu. 

Maria Ohisalo muistutti, ettei oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien myönteistä kehitystä voida pitää itsestäänselvänä – etenkään nyt, kun niitä haastetaan niin EU:ssa kuin globaalistikin.

– EU:n on seistävä näiden vankkumattomana puolustajana ja vahvistajana. Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolustaminen autoritäärisiä ja äärioikeistolaisia voimia vastaan on yksi vihreiden tärkeimmistä tehtävistä Euroopan parlamentissa, Ohisalo kiteytti.