Tutkijoiden epätoivoa ei voi enää ohittaa
Maailman ilmastotutkijat ovat epätoivoisia ja ahdistuneita, sillä ihmiskunnan toimet ilmastonmuutosta vastaan ovat riittämättömiä. Guardianin kyselyn mukaan valtaosa uskoo 2,5 asteen lämpenemiseen. Meidän on aika ottaa tutkijoiden epätoivo vakavasti ja osoittaa, että kuuntelemme tiedettä.
Maailman johtavat ilmastotutkijat ovat epätoivon vallassa, sillä ihmiskunta ei toimi ilmastonmuutoksen edessä uhan vaatimalla tavalla. Tuore Guardianin kysely paljastaa, että suurin osa tutkijoista uskoo maapallon lämpenevän vähintään 2,5 asteella esiteolliseen aikaan verrattuna, mikä johtaisi tuhoisiin seurauksiin globaalille yhteiskunnalle.
Kyselyn vastaajista 77 % uskoo lämpötilojen nousevan vähintään mainitun 2,5 asteen verran, ja lähes puolet (42 %) pelkää nousun ylittävän jopa 3 astetta. Vain murto-osa, 6 %, pitää kiinni toivosta, että 1,5 asteen raja ei ylity.
Ilmastotutkija Ruth Cerezo-Mota kuvailee tuntojaan synkkinä ja toivottomina viime vuosien globaalien sääkatastrofien valossa. Tutkijoiden päivittäisessä työssä toistuu sama kaava: tutkimustulokset kerrotaan, mutta poliittista tahtoa niiden mukaiseen toimintaan ei löydy. Vaikka tiede tarjoaa selkeitä vastauksia ja ratkaisuja, poliittinen tahto ja taloudelliset intressit ohjaavat toimintaa toiseen suuntaan.
Ilmastotutkijat, jotka ymmärtävät planeettamme tulevaisuuden paremmin kuin kukaan, kertovat olevansa työssään jatkuvasti turhautuneita ja ahdistuneita. ”Maailman tähänastinen reaktio on täysin riittämätön - elämme typerysten aikakautta,” toteaa afrikkalainen ilmastotutkija.
Kuitenkin nämä tutkijat jatkavat työtään, sillä on tärkeää, että tietoa on saatavilla eivätkä poliittiset päättäjät voi sanoa, etteivät he tienneet.
Vaikka tulevaisuudenkuva on synkkä ja haasteet valtavat, jokainen pieni teko ja jokainen asteen kymmenesosa lämpötilan nousussa on merkittävä. Tämä tuo tutkijoille motivaatiota jatkaa - he haluavat muistuttaa meitä, että vielä on mahdollisuus muuttaa kurssia, vaikkakin ikkuna alkaa olla jo kapea.
Mikä sitten voisi kääntää nykyisen suunnan? Tutkijat näkevät poliittisen tahdon puutteen, lyhyen tähtäimen taloudelliset intressit sekä yleisen välinpitämättömyyden ympäristökriisejä kohtaan suurimpana esteenä tehokkaan ilmastopolitiikan toteutumiselle. Vastavoimana kansalaisyhteiskunnan painostus, tieteellisen tiedon lisääntyvä, jatkuva välittäminen ja uusien sukupolvien aktivismi voivat muodostaa paineen, joka pakottaa poliittiset päättäjät toimimaan.
Teknologian kehitys antaa myös aihetta toiveikkuuteen. Vähäpäästöiset energian muodot, kuten aurinko- ja tuulivoima, kehittyvät nopeasti. Asenteet ydinvoimaa kohtaan ovat muuttuneet ratkaisevasti. Hiljattain 32 maata sitoutui kolminkertaistamaan ydinvoimakapasiteettinsa vuoteen 2050 mennessä.
Vähäpäätöisten energiamuotojen hinnat ovat myös laskeneet. Tämä tekee vihreästä siirtymästä taloudellisesti houkuttelevampaa ja teknisesti saavutettavampaa. Tutkijat korostavat, että ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ovat suhteessa pienemmät kuin sen seuraukset. Tämä vain vaatii kykyä katsoa pidemmälle kuin seuraavaan vaalikauteen .
Henkilökohtaisella tasolla jokainen meistä voi myös vaikuttaa: kulutusvalintojemme kautta, poliittisen aktivismin kautta sekä tukemalla kestäviä ratkaisuja omissa yhteisöissämme. Valitaan yhä useammin ruoaksi kasvipohjainen vaihtoehto, vaihdetaan arjessa julkisiin liikennevälineisiin aina kun mahdollista, matkustetaan maata pitkin tai hankitaan kierrätettyä uuden sijaan. Kuten ilmastotutkijat painottavat, jokainen pieni teko on osa suurempaa muutosta.
Tutkijoiden epätoivo on asia, jota ei voi enää sivuuttaa. Meidän on aika osoittaa, että kuuntelemme tiedettä, ja toimia sen mukaisesti.
