Tutkimus: naisjohtajien avulla rakennetaan oikeistopopulististen puolueiden kannatusta
Sukupuolen ja johtajuuden yhdistämisellä voi olla tärkeä rooli oikeistopopulististen puolueiden kannatuksen rakentamisessa, todetaan Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Uhkiin vetoaminen antaa naisjohtajille mahdollisuuden profiloitua sekä miesten että naisten oikeuksien puolustajina.
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että sukupuolen ja johtajuuden yhdistämisellä voi olla tärkeä rooli naispoliitikon ja koko puolueen vetovoiman rakentamisessa. Uhkiin vetoaminen antaa poliittisille naisjohtajille, kuten Riikka Purra ja Marine Le Pen, mahdollisuuden profiloitua sekä miesten että naisten oikeuksien puolestapuhujina.
Poliitikot Marine Le Pen ja Riikka Purra (ps) ottavat itselleen roolin samanaikaisesti naisina ja oikeistopopulistisen puolueen johtajina kolmella tavalla: Ensinnäkin korostuu vahva johtajuus, kun naisjohtajat asettavat itsensä sekä miesten että naisten määrätietoisiksi luotsaajiksi. Toiseksi he esiintyvät väitetyn islamilaisen ideologian uhkaamien naisten suojelijoina. Kolmanneksi naisjohtajat asettuvat puolustamaan miesten oikeuksia miehiä vihaavia feministejä vastaan. Heidän kirjoituksistaan ilmenee, että sekä islam että feminismi ovat uhkia naisten oikeuksille.
Tutkimuksessa analysoitiin kahden oikeistopopulistipuolueen johtajan, Marine Le Penin ja Riikka Purran, puheita naiseudesta, tasa-arvosta ja johtajuudesta. Tarkastelussa oli heidän virallisia Twitter-tilejä sekä poliittisia blogeja.
Tutkijan mukaan Le Pen ja Purra erottautuvat muista feministisistä toimijoista korostamalla sitoutumistaan naisten oikeuksiin, olematta samalla miesvastaisia tai sulkematta silmiään islamin asettamilta haasteilta naisten aseman suhteen.
"Säätelemällä suhdettaan feminismiin oikeistopopulistiset naisjohtajat voivat esiintyä sopivasti naisystävällisinä, samalla vahvistaen rooliaan miesten etujen puolestapuhujina", sanoo apulaisprofessori Katarina Pettersson Helsingin yliopistosta.
Empaattista esiintymistä naisten asioiden edistäjinä - samalla luodaan vahvan johtajan mielikuvaa
Poliitikkokaksikon naiseus toimii retorisena resurssina, jolla vedotaan erilaisiin kannattajaryhmiin. Naiseuden joustava hyödyntäminen mahdollistaa esiintymisen empaattisena naisten asioiden puolestapuhujana samalla kun ylläpidetään pätevän ja vahvan poliittisen johtajan mielikuvaa, tutkimuksesta ilmenee.
"Median epäilyt naispoliitikkojen asemaan pääsyn syistä saadaan näyttämään tasa-arvon vastaisina, mikä tarjoaa naisjohtajille mahdollisuuden osoittaa omalla esimerkillään naisten itsenäisiä oikeuksia ja tasavertaista osallistumista politiikan kentällä", Pettersson kertoo.
Purra uhriutui Le Penia voimakkaammin
Huomattavien yhtäläisyyksien lisäksi kahden oikeistopopulistipoliitikon naiseutta ja poliittista johtajuutta koskevassa retoriikassa oli myös eroja. Purran retoriikassa korostui Le Peniin verrattuna vahvemmin uhriutuminen, kun Purra esimerkiksi ilmaisi joutuneensa median syrjimäksi poliittisen taustansa vuoksi.
Purran poliittinen ura oikeistopopulistipuolueen huipulle on edennyt nopeammin kuin Le Penin, mikä saattaa liittyä Purran erottautuvaan ja ärhäkkään retoriikkaan.
"Lisäksi naisten oikeuksien puolesta puhuminen on selvästi Purralle keskeisempi teema, mikä voi heijastaa suomalaista poliittista keskustelua ja kansallista identiteettiä, jossa Suomi tunnetaan sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edelläkävijänä. Täten vahva yhteiskunnallinen normi sukupuolten tasa-arvosta edellyttää Purralta kannan ottamista aiheeseen", Pettersson toteaa.
Tutkimus tuo esiin erilaisia tapoja, joilla nämä naisjohtajat hallitsevat identiteettiään verkkoviestinnässä oikeistopopulististen poliittisten puolueiden johtajina, jotka ovat perinteisesti olleet miesvaltaisia. Tarkastelemalla tapoja, joilla naisjohtajat käsittelevät sukupuolta ja poliittista johtajuutta, tutkimus avaa uusia näkökulmia naispopulismiin ja oikeistopopulistisen vetovoiman tutkimukseen.
Julkaisu:
Pettersson, K., & Sakki, I. (2024). The double bind of identity management – problem or possibility for women leaders in right-wing populist parties? In: G. Sensales (Ed.). Political Psychology – Perspectives on Populism. Palgrave Studies in Political Psychology. Palgrave MacMillan.
