Lasten hyvinvointi leikkausuhan alla – oppimistason nostaminen on mahdotonta, jos lapset ja nuoret eivät voi hyvin

Elokuu on perinteisesti arkeen paluun aikaa - kesälomat ovat monella jo takana ja lapset pakkaavat koulureppujaan. Kouluvuoden alku ei kuitenkaan ole kaikille lapsille vain iloinen asia, vaan moni kokee ahdistusta ja huolta monista eri syistä johtuen. 

Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet ja vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan jo joka kolmas yläkouluikäinen tyttö kokee ahdistuneisuusoireita. Mielenterveysongelmat heijastuvat vahvasti työelämään ja työn tuottavuuteen vieden yli 100 000 suomalaista pitkille sairauspoissaoloille vuonna 2023. Samalla Suomen oppimistulokset ovat kääntyneet laskuun sekä erityisesti heikosti oppivien määrä ja oppimisen tuen tarve ovat lisääntyneet.

Tässä tilanteessa hallitus on päättänyt ehdottaa leikkauksia kouluterveydenhuoltoon. Kuulemme jatkuvasti opettajilta viestiä siitä, miten työaika ei riitä edes perustehtävään eli opettamiseen. Näin ollen on päivänselvää, että he eivät pysty paikkaamaan kouluterveydenhuollon leikkausten vaikutuksia - eikä heidän kuuluisikaan pystyä. 

Lapsi oppii, kun voi hyvin ja saa riittävän tuen sekä koulusta että kotoa. Jotta saamme suomalaisnuorten oppimistulokset nousuun, meidän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota oppimisen edellytysten parantamiseen.

Lasten ja perheiden kustannuksella tehtävät säästöt estävät suomalaisten osaamistason nostamista. Koulujen arkea seuraavat tietävät takuulla, että leikkaukset perheiden toimeentulosta, neuvoloista, nuorisotyöstä, kotouttamisesta ja kouluterveydenhuollosta näkyvät myös luokkahuoneessa.

Resursseja on jo varhaisessa vaiheessa rohkeasti allokoitava mielenterveyden vahvistamiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Säästö väärässä paikassa väärään aikaan voi näkyä moninkertaisena kuluna vuosien päästä. 

Samalla lapsuus tapahtuu aikuisten arjessa. Joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Laittamalla aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut kuntoon sekä panostamalla lapsiperheiden toimeentuloon ja vanhemmuuden tukeen neuvoloisssa varmistamme, että lapset saavat keskittyä lapsuudessa olennaiseen - kasvamiseen ja oppimiseen. 

Ilonaiheitakin kuitenkin on: vihreiden pitkään ajama tavoite oppituntien lisäämisestä peruskouluun on toteutumassa. Hallitus valmistelee 2–3 viikkotunnin lisäämistä perustaitoihin, kuten luku- ja laskutaidon vahvistamiseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen oppilaan oman ryhmän kanssa alakoulussa.

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen voi edistää myös muuta oppimista, kun esimerkiksi kiusaaminen vähenee ja koululuokan turvallisuus paranee. Luku- ja laskutaito luovat perustan muulle oppimiselle.

Hyvinvointi luo pohjan paitsi oppimiselle, myös kaikelle muulle elämässä onnistumiselle. Lasten ja nuorten hyvinvointiin satsaaminen tarkoittaa tulevaisuuden yhteiskuntaan panostamista. Lapset ansaitsevat turvallisen lapsuuden ja hyvät eväät elämään - siksi lapsilta ja nuorilta ei tule leikata. 

Sofia Virta
Kirjoittaja on vihreiden puheenjohtaja