Haastattelussa apulaispormestari Sanni Tännelaakso: “Minä suojelen kuntalaisia kaikelta, mitä ikinä kokoomus keksiikin”
Verde onnistui tavoittamaan kiireisen Helsingin apulaispormestari Sanni Tännelaakson haastatteluun.
Toimittaja: "Terve, Sanni! Kuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja moni kaupunkilainen on kiinnostunut suunnitelmistasi. Aiotko lähteä ehdolle Helsingin pormestariksi?"
Sanni Tännelaakso (katsoo toimittajan ohi): "En sano minne menen. Etkä uskalla kysyä."
Toimittaja: "Öh, joo, selvä. Hyvä pitää vielä jännitystä yllä. Jos kuitenkin jatkat kuntapolitiikassa, kiinnostaisi tietää, mitkä ovat tärkeimmät tavoitteesi kaupunkilaisten arjen parantamiseksi?"
Sanni Tännelaakso: "Minä suojelen kuntalaisia kaikelta, mitä ikinä kokoomus keksiikin."
Toimittaja: "Ymmärrän... Entäpä ilmastotavoitteet? Helsinki pyrkii hiilineutraaliksi, mutta tavoite on varsin kunnianhimoinen. Oletteko optimistinen ilmastotavoitteiden suhteen?"
Sanni Tännelaakso: "Kahdeksanvuotiaana tiesin, että maailma tuhoutuu."
Toimittaja: "Jaha, no, se on varsin varhaista ennakointia. Mutta miten Helsinki sitten varautuu ilmastonmuutokseen?"
Sanni Tännelaakso: "Jos kaupunki tulvisi, vesireittejä pääsisi pakoon. Vaan minä en ole kala. Joten on pakko jatkaa työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi."
Toimittaja: "Okei... Näkyykö ilmastonmuutos jo jotenkin Helsingissä?"
Sanni Tännelaakso: "Pyörremyrskyistä on tullut arkipäivää. Myös tässä rauhallisessa kaupungissa."
Toimittaja: "Selvä... Entä mihin olette erityisen pettynyt Helsingin kuntapolitiikassa?"
Sanni Tännelaakso: "Eikä vieläkään tuulivoimaa, tuulivoimaa, tuulivoimaa."
Toimittaja: "Mm, kuulostaa turhauttavalta. Helsingissä kokoomus on suurin puolue. Miten yhteistyö kokoomuksen kanssa on sujunut?"
Sanni Tännelaakso: "Ovat sietämättömiä tyyppejä, ja mielipiteensä ovat vääriä. Olen usein vihannut kokoomusta ja synkkiä päiviä, jolloin paiskotaan kokousmuistioita ja potkitaan ovia. Toisaalta rakastan sitä hetkeä, jolloin kaksi puoluetta äänestää yhteisten tavoitteiden puolesta. Joskus niinkin käy."
Toimittaja: "Ahaa... vai niin. Miten olet jaksanut kaiken tämän keskellä?"
Sanni Tännelaakso: "Mikään ei voi hermostuttaa naista, joka elää apulaispormestarin elämää."
Toimittaja: "Niinpä niin. Kaupungin liikennesuunnitelmat ovat olleet kuuma puheenaihe. Mitä mieltä olet autoilun ja joukkoliikenteen yhteensovittamisesta?"
Sanni Tännelaakso: "Itse en koskaan uskalla puhua muusta kuin raitiovaunuista. Eniten minua innostaa tie, että voisin taas rakentaa kiskoja. Että pääsisin kauemmaksi."
Toimittaja: "Raitiovaunut ovatkin tärkeitä. Mutta siis kauemmaksi? Viittaako tämä siihen, että haluatte sittenkin lopettaa kuntapolitiikassa? Mitä sitten aiot tehdä?"
Sanni Tännelaakso: "Aion hiihtää jään yli Seurasaareen, ajaa hiomavaunulla sumuisena aamuna ja seisoa laiturilla kuunnellen kaukaisten laivojen ääniä. Ehkä eksyn taas jossain, kuten kerran Latviassa, mutta lopulta päädyn aina takaisin kaupunkiin, jossa minut tunnetaan kahviloissa eli rakkaaseen Helsinkiin tietenkin."
Toimittaja: "Okei...? Millaista on ollut työskennellä apulaispormestarina näinä vuosina?"
Sanni Tännelaakso: "Tylsää, tylsää, oli niin tylsää, enkä tiennyt, kuinka myöhemmin kaipaisin hitaasti eteenpäin laahustavia päiviä."
Toimittaja: "Mm, ymmärrän. Juhana Vartiainen on ilmoittanut väistyvänsä pormestarin paikalta. Millä mielin hyvästelet hänet?"
Sanni Tännelaakso: "Joo, Juhana tosiaan lähtee pois. Ja minä jään katselemaan kaupungintalon parvekkeelta hänen loittonevaa selkäänsä. Arvaan ettei hän murehdi tätä eroa."
Toimittaja: "Aivan... Miten näet Helsingin kehityksen vuosien varrella?"
Sanni Tännelaakso: "Kaupunki on muuttunut, mutta ei järin paljon. Muistamme sen värin, joka oli harmaampi. Silloin ei ollut yhtään eurooppalaista vaateliikettä, olutta oli vain ruokailijoille. Koko paikka muistutti Neuvostoliittoa."
Toimittaja: "Mm, mielenkiintoista. Ai niin, tuli jostain mieleen, että takavuosien suosikkibändi Ultra Bra on tekemässä paluun. Miltä tuntuu taas nousta lavalle pitkän tauon jälkeen?"
Sanni Tännelaakso: "Mutta minä en lähde mukaan."
Toimittaja: "Ahaa... No entä biisien sanoittaminen? Olet tehnyt monia yhtyeen rakastetuimpia kappaleita. Aiotko kirjoittaa uusia sanoituksia?"
Sanni Tännelaakso: "Olen tehnyt asioita, joita ei olisi pitänyt tehdä. Aion katua tekoja, joita en ole tehnyt."
Toimittaja: "Kuulostaa siltä, että et ole vielä tehnyt päätöstä. Onko apulaispormestarin työ haitannut tätä päätöstä?"
Sanni Tännelaakso: "Minä olen ollut eilen poissa kotoa, enkä tahdo osallistua keskusteluun."
Toimittaja: "Selvä juttu, apulaispormestarin elämä on varmasti hektistä. Päästetään sinut siis takaisin kotiin, mutta vielä viimeinen kysymys: Luuletko, että Ultra Bran paluu siivittää sinut Helsingin pormestariksi?”
Sanni Tännelaakso: “Älä sano noin. Minä muutun kylmemmäksi.”
Toimittaja: “Kiitos ajastasi, Sanni! Tämä oli erittäin… öh, runollinen haastattelu."
Sanni Tännelaakso: "Kiitos ja heiheheihei! Hei… oliko tuo jäätelöauton ääni?" (rientää pois)