Ilmastoraportti maalaa synkän kuvan: olemme peruuttamattoman katastrofin kynnyksellä
Tuore ilmastoraportti maalaa synkän kuvan maailman tilasta. Olemme peruuttamattoman katastrofin kynnyksellä ja aika käy vähiin. Ilmastotutkijat korostavat erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön ja metaanipäästöjen vähentämistä, esimerkiksi päästöjen hinnoittelun avulla, tärkeimpinä toimina.
Johanna Kohvakka
Vuoden 2024 ilmastoraportti (Ripple et al. 2024) maalaa synkän kuvan maailman nykytilasta. Olemme siirtymässä uuteen ja arvaamattomaan vaiheeseen ilmastokriisissä, ja monille tutkijoille on selvää, että olemme jo peruuttamattoman katastrofin kynnyksellä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat maailmanlaajuisia ja yhä voimakkaampia, ja sen tuhoisat seuraukset koskettavat niin ihmisiä kuin muutakin elämää maapallolla.
Varoitukset on jätetty huomioimatta
Tiedeyhteisö on jo vuosikymmenien ajan varoittanut ilmastonmuutoksen uhista. Yli 15 000 tiedemiestä julkaisi vuonna 2020 julkilausuman, jossa varoitettiin lisääntyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja ekosysteemien muutosten tuhoisista seurauksista. Kuitenkin huolimatta näistä toistuvista varoituksista, maailma kulkee edelleen väärään suuntaan. Vuonna 2024 mitattiin kolme maapallon historian kuuminta päivää, ja fossiilisten polttoaineiden päästöt ovat nousseet ennätyskorkeiksi. Tämä kehitys johtaa maailman keskilämpötilan nousuun jopa 2,7 asteella vuoteen 2100 mennessä, mikä ylittää selvästi kansainvälisesti sovitun 1,5 asteen tavoitteen.
Huolimatta siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset on ennustettu tarkasti jo vuosikymmeniä ennen niiden täyttä ilmenemistä, ihmiskunta ei ole pystynyt toimimaan riittävän nopeasti tai tehokkaasti. Sekä tutkijat että öljy-yhtiötkin ovat tienneet vaarasta jo pitkään, mutta tietoa ei ole otettu vakavasti.
Ilmastokriisin vaikutukset eskaloituvat
Vuonna 2023 ja alkuvuodesta 2024 saavutettiin useita uusia ennätyksiä, jotka kertovat miten huolestuttava tilanne on. Merten pintalämpötilat nousivat ennätyskorkeiksi, erityisesti Pohjois-Atlantilla, ja tämä lämpeneminen jatkui myös vuoden 2024 puolella. Jäätiköt ovat vetäytyneet nopeasti, ja sekä Antarktiksen että Grönlannin jäämassat ovat ennätyksellisen pieniä. Myös päivittäiset keskilämpötilat olivat ennätyksellisen korkeita lähes puolet vuodesta 2023.
Ilmastokriisin vaikutukset näkyvät erityisesti äärimmäisinä sääilmiöinä ja luonnonkatastrofeina. Vuonna 2024 maailman eri osissa koettiin monia katastrofeja, jotka ovat ainakin osittain ilmastonmuutoksen aiheuttamia. Tällaisia olivat muun muassa tulvat Persianlahdella, laajat metsäpalot Chilessä ja äärimmäiset helleaallot Pohjois-Afrikassa sekä Aasiassa. Helteet aiheuttivat tuhansien ihmisten kuolemia, ja esimerkiksi Intiassa mitattiin jopa 50 asteen lämpötiloja. Ilmastonmuutos tekee helleaaltoja, myrskyjä ja tulvia entistä voimakkaammiksi ja yleisemmiksi.
Fossiiliset polttoaineet ja metsäkato kiihdyttävät ilmastonmuutosta
Vuonna 2022 fossiilisten polttoaineiden kulutus ja teolliset prosessit aiheuttivat noin 90 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi vuonna 2023 edelleen, vaikka vähäpäästöisen energian tuotanto, erityisesti aurinko- ja tuulivoiman osalta, kasvoi 15 prosenttia. Vähäpäästöisen energian kasvu ei kuitenkaan ole ollut riittävän nopeaa korvaamaan fossiilisia polttoaineita, vaan se on lähinnä vastannut energian kokonaiskysynnän kasvua.
Metsäkato on myös keskeinen ilmastonmuutosta kiihdyttävä tekijä. Vuonna 2023 maailmanlaajuinen puuston menetys kasvoi merkittävästi, erityisesti metsäpalojen vuoksi. Puuston väheneminen tarkoittaa metsien hiilinielujen hupenemista, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään.
Hiilidioksidi- ja metaanipäästöille tarpeeksi korkea hinta
Ilmastoraportti korostaa, että ilmastotoimilla on kiire. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on ensisijaisia tarvittavia toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi. Myös erityisesti metaanipäästöjen vähentämisellä olisi suuri vaikutus lyhyellä aikavälillä, sillä metaani on voimakas kasvihuonekaasu, mutta sen säilymisaika ilmakehässä on lyhyt verrattuna hiilidioksidiin. Näin ollen metaanipäästöjen vähentäminen voisi hidastaa ilmaston lämpenemistä merkittävästi lähivuosina.
Tarpeeksi korkea hinta hiilidioksidi- ja metaanipäästöille mahdollistaisi raportin mukaan päästöjen saamisen kuriin.
Raportti painottaa myös, että maailma tarvitsee radikaaleja muutoksia kulutustottumuksiin. Myös ruokajärjestelmien uudistaminen tukemaan kasvipohjaisempaa ruokavaliota on tärkeä osa ilmastotoimia.
Luonnonvarojen rajallisuus tarkoittaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan rohkeita ja perustavanlaatuisia muutoksia. Raportti kehottaa yhteiskuntia toimimaan nopeasti ja päättäväisesti, jotta ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja voidaan rajoittaa ja varmistaa tuleville sukupolville elinkelpoinen maapallo. Maailma on ajautumassa kriisiin, ja nyt on viimeinen hetki kääntää suunta ja pyrkiä kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Ilmastokriisi oikeudenmukaisuuskysymyksenä
Ilmastonmuutos ei ole pelkästään ympäristökriisi, vaan myös sosiaalinen oikeudenmukaisuuskysymys. Vauraimmat maat ja ihmiset tuottavat eniten päästöjä, mutta köyhimmät ja haavoittuvimmat väestöt kärsivät eniten ilmastonmuutoksen seurauksista. Tämä näkyy erityisesti globaalissa etelässä, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten kuivuus, tulvat ja äärimmäiset lämpötilat, voivat tuhota elinkeinot ja aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä.
Ilmastotoimissa on tärkeää huomioida nämä eriarvoisuudet ja varmistaa, että toimenpiteet ovat oikeudenmukaisia. Vauraampien maiden tulisi tukea köyhempiä maita ilmastotoimissa, kuten fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Lisäksi monilla uskonnollisilla ja yhteiskunnallisilla johtajilla on mahdollisuus korostaa ilmastotoimien moraalista velvoitetta ja rakentaa laajapohjaisia liittoutumia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Ilmastonmuutos vaatii välittömiä radikaaleja toimia
Vuoden 2024 ilmastoraportti on hälyttävä muistutus siitä, kuinka kriittisessä tilanteessa olemme. Ilmastonmuutos ei ole enää tulevaisuuden uhka, vaan jo nykypäivän todellisuutta, ja sen vaikutukset näkyvät kaikkialla maailmassa. Tiedeyhteisö on yksimielinen siitä, että radikaalit toimet ovat välttämättömiä, jotta voimme rajoittaa vahinkoja ja varmistaa elinkelpoisen tulevaisuuden. Meillä on edelleen mahdollisuus toimia, mutta aika käy vähiin. Jokainen viivästys lisää riskiä siihen, että keikahduspiste saavutetaan ja peruuttamattomat muutokset ilmastossa alkavat hallita elämää maapallolla.
