Uusi opas tarjoaa kunnille keinoja vahvistaa hiilinieluja ja vähentää päästöjä maankäyttösektorilla
Suomen kunnat ovat keskeisessä roolissa matkalla kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorilla kuntien on tärkeää vähentää erityisesti turvemaiden päästöjä ja kasvattaa metsien hiilinieluja. Uusi opas tukee kuntien ilmasto- ja luontotyötä.
Maankäyttösektori on osoittautunut erityisen haastavaksi Suomen ilmastotyölle. Maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ei ole saatu vähenemään ja metsien hiilinielut ovat vähentyneet vastoin EU:ssa hyväksyttyjä linjauksia. Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelma on hakenut ratkaisuja ongelmaan ja sen rahoittama Kuntanielu-hanke tarkasteli kuntien roolia ja mahdollisuuksia vahvistaa maankäyttösektorin ilmasto- ja luontotyötä.
”Kuntien rooli ilmastotyössä ei rajoitu vain paikallisiin vaikutuksiin, vaan ne ovat merkittävä osa kansallista ilmastotyötä. Maankäytön ohjaus tarjoaa kustannustehokkaita keinoja vähentää päästöjä ja lisätä hiilensidontaa. Kuntien vahvuus maankäytön ohjauksessa on niiden monet erilaiset roolit ja vaikuttamiskeinot sekä hyvät mahdollisuudet olla yhteydessä kunnan maanomistajiin", kertoo hankkeen johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta.
Hankkeen kokoamien tietojen perusteella vaikuttavimmat maankäyttösektorin päästöjä vähentävät toimet rajoittavat metsäalueiden muuttamista muuhun käyttöön ja vähentävät turvemaiden päästöjä. Nieluja voi vahvistaa nopeasti hakkuita rajoittamalla, mutta muita keinoja löytyy myös niille kunnille, jotka eivät voi vähentää päästöjä metsänhoitoa muuttamalla.
Kuntanielu-hankkeen tuloksena on julkaistu opas, joka tarjoaa käytännön tietoa ja suuntaviivoja kunnille. Se auttaa suunnittelemaan toimia, joilla kunnat voivat vähentää päästöjä, kasvattaa hiilinieluja ja edistää luonnon monimuotoisuutta.
Oppaan koonneet asiantuntijat ja tutkijat korostavat laajan osallistumisen ja yhteistyön tärkeyttä kuntien kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kunta voi kannustaa alueellaan toimivia tahoja, osallistua yhteistyössä toteutettaviin toimiin tai rahoittaa niitä. Kuntien yhteistyö yritysten kanssa tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja auttaa toimien monistamisessa.
”Yritykset voivat vapaaehtoisesti edistää kunnan ilmasto- ja luontotavoitteita tukemalla tai toteuttamalla kunnan kanssa sovittuja toimia. Kunnat voivat puolestaan tukea yritysten vastuullista ilmasto- ja luontotyötä", kertoo erityisasiantuntija Miika Meretoja Turun kaupungista, joka on yksi hankkeeseen osallistuneista kunnista.
Ilmastotili, ennallistaminen ja kaupunkiniityt – kuntien monipuoliset keinot päästöjen vähentämiseen ja nielujen vahvistamiseen
Kuntanielu-hankkeeseen osallistui neljä kaupunkia – Espoo, Joensuu, Lahti ja Turku – jotka pilotoivat erilaisia ilmasto- ja luontotoimia. Esimerkiksi Espoossa tutkittiin, kuinka metsiensuojelu voi korvata kaupunkikehityksen aiheuttamia hiilinielujen menetyksiä, ja Joensuussa kehitettiin ilmastotili, jolle kerättiin rahaa hiilensidontaprojekteihin. Lahdessa kartoitettiin turvepohjaisia peltoja ennallistamistoimia varten, ja Turussa mitattiin kaupunkiniittyjen hiilivarastoja.
”Kuntien toimet valaisivat mahdollisuuksia ja haasteita, ja niistä saadut opit kiteytettiin oppaaseen. Viestimme on, että tämänkaltaisia kokeiluja kannattaa jatkaa, sillä niistä saadut opit auttavat löytämään vaikuttavimmat keinot ja uusia ratkaisuja maankäyttösektorin ilmastotyölle. Ilman niitä ja kuntien aktiivisia ja yhteisiä ponnisteluja Suomen hiilinielujen vahvistaminen jää haaveeksi", summaa tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta.
Kuntanielu-hanke on Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman monitieteinen ja tieteidenvälinen tutkimushanke. Hankkeen päätavoitteena on luoda kunnille edellytyksiä vahvistaa maankäyttösektorin nettonielua sekä luoda perusta kuntatason kompensaatiotoiminnalle, jolla kunta voi edetä kohti hiilineutraaliutta. Hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Turku, Espoo, Joensuu ja Lahti.
