Luottamus tieteeseen vahvaa, mutta epäilijöidenkin joukko kasvaa, paljastaa Tiedebarometri 2024
Suomalaisten luottamus tieteeseen ja sen tekijöihin on säilynyt vahvana. Vastaajista 86 prosenttia sanoi luottavansa erittäin tai melko paljon tieteeseen ja tutkimukseen. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja palasi kärkipaikalle luotettavimpana tutkijana.
Yleinen luottamus tieteeseen on Suomessa kansainvälisesti vertaillen erittäin korkea, ja suomalaisten luottamus tieteeseen ja sen tekijöihin on säilynyt vahvana. 86 prosenttia Tiedebarometri 2024 -kyselyyn vastanneista sanoi luottavansa erittäin tai melko paljon tieteeseen ja tutkimukseen.
Tiedeluottamuksen taustalla vaikuttaa vahva luottamus muihin keskeisiin yhteiskunnan instituutioihin. Suomalaisilla on myös realistinen käsitys tieteestä: 86 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että asiantuntijoiden erimielisyys ei horjuta luottamusta tieteeseen.
Tiedot ilmenevät Tieteen tiedotus ry:n teettämästä Tiedebarometri 2024 -kyselystä.
Vastaajien arviot Suomen tieteen ja teknologian tilasta olivat synkemmät kuin edellisessä tutkimuksessa kaksi vuotta sitten. Teknologian yleistä tasoa piti hyvänä 79 prosenttia ja tutkimuksen yleistä tasoa 76 prosenttia. Luvut olivat lähes 10 prosenttiyksikköä alemmat kuin vuonna 2022. Tulokset heijastelevat monien tieteentekijöiden viime vuosina esittämiä huolia suomalaisen tutkimuksen ja teknologian tasosta.
Kysyttäessä luottamusta keskeisiin instituutioihin, kärjessä oli puolustusvoimat, johon luotti 83 prosenttia vastaajista. Poliisiin ja yliopistoihin luotti 80 prosenttia ja ammattikorkeakouluihin 76 prosenttia vastaajista. Luottamus näihin instituutioihin oli vain hieman pienentynyt. Sen sijaan luottamus eduskuntaan, Euroopan unioniin, kirkkoon ja poliittisiin puolueisiin on vähentynyt selvemmin.
Tieteen edistyskertomus ei puhuttele kaikkia
”Vaikka luottamus tieteeseen ja sen tekijöihin on vahva, tieteen ja teknologian seurauksiin epäilevästi suhtautuvien joukko on hiljalleen kasvanut viime vuosina. Tieteen ja teknologian pelätään muuttavan elämää liian nopeasti”, sanoo viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.
Samoin erilaisten vaihtoehtohoitojen ja tieteen valtavirrasta poikkeavien uskomusten suosio on kasvanut vuodesta 2019 lähtien jonkin verran, kun ne sitä ennen olivat pitkään laskussa. Esimerkiksi luottamus kansanparantajiin, homeopatiaan ja luontaislääkkeisiin on nousussa.
”Kyse voi olla osittain viime vuosien suurten kriisien seurausilmiöstä ja epävarmuuden lisääntymisestä. Toinen mahdollinen syy on se, että maailmalla yleistyvä arvokonservatismi ja autoritaarinen populismi näkyvät myös tässä. Tieteen ja teknologian pelätään muuttavan yhteiskuntaa ja sen arvoja liian liberaaliin suuntaan”, Väliverronen sanoo.
Tieteen ja teknologian vaikutuksiin suhtautuivat muita epäilevämmin perussuomalaisten ja keskustan kannattajat. Näiden puolueiden kannattajilla oli myös muita myönteisempi kanta vaihtoehtohoitoihin ja -uskomuksiin.
Esko Valtaoja palasi kärkipaikalle
Vastaajia pyydettiin nimeämään enintään kolme tutkijaa, joita he pitävät luotettavina. Ylivoimaisesti eniten mainintoja sai avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Toiseksi eniten mainintoja sai edellisen tutkimuksen ykkönen, ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Mika Aaltola. Kolmanneksi nousi taloustieteen pitkäaikainen vaikuttaja Sixten Korkman.
Tiedebarometri on julkaistu vuodesta 2001 lähtien aluksi kolmen vuoden välein, ja nyt vuodesta 2022 alkaen se julkaistaan joka toinen vuosi.
Tutkimusaineisto on koottu Kantar Forumissa 17. – 24.5.2024. Kyseessä on Verianin (entinen Kantar Public) käyttämä vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 006 henkilöä. Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.
